Lämpötila
Toinen samanlainen aihepiiri on lämpötilojen ilmaiseminen.
On käytännöllistä, että ilman lämpötila, ihmisen kehon
lämpötila ja vastaavat asiat esitetään celsiusasteina.
On kätevämpää sanoa, että lämpötila on nollan (celsiusasteen)
vaiheilla kuin että se on noin 273 kelviniä. Mutta muutoin
olisi syytä käyttää kelvineitä. Tämä koskee esimerkiksi
sellaisia asioita kuin aineiden sulamispisteet ja planeettojen
ja tähtien lämpötilat. Harva meistä on kokenut
−150, 6000 tai
miljoonan celsiusasteen lämpötilaa, ja ilmaisut 123 kelviniä,
(noin) 6 kilokelviniä ja megakelvin olisivat yhtä havainnollisia
– tai yhtä vähän havainnollisia. Muistettakoon, että lämpöopin
laskut yksinkertaistuvat, kun lämpötila-asteikon nollapiste
on absoluuttinen nollapiste, mikä onkin ollut keskeinen
peruste SI-järjestelmän mukaiselle lämpötilan esittämiselle.
Celsiusasteita käytettäessä tulisi tunnuksena käyttää merkintää °C,
esim. 5 °C. Tämä on tietysti ongelmallista
silloin, kun ei osata tai ei voida käyttää asteen merkkiä.
Pelkkä asteen merkin pois jättäminen ei käy, koska
5 C tarkoittaa
viittä coulombia. Tässä on yksi syy
lisää välttää celsiusasteiden
käyttöä.