SI-etuliitteellä (SI prefix) voidaan muodostaa SI-yksiköstä uusi yksikkö, jonka merkitys on alkuperäinen yksikkö kerrottuna tietyllä luvun 10 potenssilla eli luvulla 10, 100, 1 000 jne. tai 0,1, 0,01, 0,001 jne.
Aiemmin kerrannaisista ei puhuttu yksikköinä, vaan omana käsitteenään. Esimerkiksi ilmaus 42 km tulkittiin niin, että siinä käytetään yksikkönä metriä, ja kerrannainen km (kilometri) oli vain tapa ilmaista lukuarvon kertominen 10:n potenssilla: 42 km = 42 × 10³ m. Tällöin voitiin sanoa, että jokaisella suureella on SI-järjestelmässä vain yksi yksikkö. Tällainen kielenkäyttö jäi kuitenkin useimmille ihmisille vieraaksi, ja nykyisin kerrannaisista puhutaan yksikköinä, kerrannaisyksikköinä. Esimerkiksi pituudella on täten lukuisia SI-yksiköitä: metri, senttimetri, kilometri jne.
Etuliitteellä on nimi, joka voi esiintyä eri kielissä hiukan eri muodoissa, ja tunnus, joka on kaikissa kielissä sama. (Kyrillisiä kirjaimia käyttävissä kielissä kuten venäjässä ja bulgariassa käytetään kuitenkin etuliitteille kuten yksiköillekin hyvin yleisesti nimiin perustuvia lyhenteitä eikä kansainvälisiä tunnuksia, esimerkiksi gigahertsille lyhennettä ГГц eikä tunnusta GHz.)
Etuliitteen nimeä käytetään, kun yksiköstä käytetään nimeä, esimerkiksi ”megawatti”. Etuliitteen tunnusta taas käytetään yhdessä yksikön tunnuksen kanssa, esimerkiksi ”MW”.
Seuraava taulukko esittää kaikki SI-etuliitteet. Niiden järjestelmää laajennettiin vuonna 1991 lisäämällä jotta, tsetta, tsepto ja jokto. Tällöin omaksuttiin periaate, jonka mukaan uusia etuliitteitä määriteltäessä käytetään niiden tunnuksina latinalaisen (englannin kielen) aakkoston kirjaimia lopusta alkaen, aloittaen siis kirjaimista Z, z, Y ja y. Tästä johtuu, että etuliitteiden nimet on muodostettu melko keinotekoisesti. Linjaa ei kuitenkaan jatkettu vuonna 2022, kun lisättiin alkuun kaksi ja loppuun kaksi etuliitettä (Resolution 3 of the 27th CGPM (2022)). Silloin valittiin vapaiden kirjainten joukosta sellaiset, jotka eivät juuri voi sekoittua yksiköiden tunnuksiin; etuliitteiden nimet muodostettiin jokseenkin mielivaltaisesti.
| Suom. | Engl. | Tunnus | Kerroin | Nimen alkuperä |
|---|---|---|---|---|
| kvetta | quetta | Q | 10³⁰ | Latinan decem ’10’. |
| ronna | ronna | R | 10²⁷ | Kreikan ennea ja latinan novem ’9’. |
| jotta | yotta | Y | 10²⁴ | Latinan octo ’8’; 10²⁴ = (10³)⁸. |
| tsetta | zetta | Z | 10²¹ | Latinan septem ’7’; 10²¹ = (10³)⁷. |
| eksa | exa | E | 10¹⁸ | Kreikan heks ’6’; 10¹⁸ = (10³)⁶. |
| peta | peta | P | 10¹⁵ | Kreikan pente ’5’; 10¹⁵ = (10³)⁵ . |
| tera | tera | T | 10¹² | Kreikan teras ’hirviö’. |
| giga | giga | G | 10⁹ | Kreikan gigas ’jättiläinen’. |
| mega | mega (meg) | M | 10⁶ | Kreikan megas ’suuri’. |
| kilo | kilo | k | 10³ | Kreikan khilioi ’tuhat’. |
| hehto (heht) | hecto (hect) | h | 10² | Kreikan hekaton ’sata’. |
| deka | deka (UK: deca) | da | 10 | Kreikan deka ’10’. |
| desi | deci | d | 10⁻¹ | Latinan decem ’10’. |
| sentti | centi | c | 10⁻² | Latinan centum ’sata’. |
| milli | milli | m | 10⁻³ | Latinan mille ’tuhat’ |
| mikro | micro | μ | 10⁻⁶ | Kreikan mikros ’pieni’. |
| nano | nano | n | 10⁻⁹ | Kreikan nanos ’kääpiö’. |
| piko | pico | p | 10⁻¹² | Espanjan pico ’nokka; pieni määrä’. |
| femto | femto | f | 10⁻¹⁵ | Tanskan femten ’15’. |
| atto | atto | a | 10⁻¹⁸ | Tanskan atten ’18’. |
| tsepto | zepto | z | 10⁻²¹ | Latinan septem ’7’; 10⁻²¹ = (10⁻³)⁷. |
| jokto | yocto | y | 10⁻²⁴ | Latinan octo ’8’; 10⁻²⁴ = (10⁻³)⁸. |
| ronto | ronto | r | 10⁻²⁷ | Kreikan ennea ja latinan novem ’9’. |
| kvekto | quecto | q | 10⁻³⁰ | Latinan decem ’10’. |
| Etuliite | Esimerkki |
|---|---|
| kvetta | Auringon massa on noin 1 989 Qg (kvettagrammaa). |
| ronna | Maapallon massa on noin 6 Rg (ronnagrammaa). |
| jotta | Valtamerien massa on noin 1,4 Yg (jottagrammaa). |
| tsetta | Maapallon ilmakehän massa on noin 5 Zg (tsettagrammaa). |
| eksa | Maailmankaikkeuden iäksi on arvioitu 0,43 Es (eksasekuntia). |
| peta | 1 kg:n massaa kaavan E = mc² mukaan vastaava energia on n. 89,9 PJ (petajoulea). |
| tera | Näkyvän valon taajuus on 430 THz … 750 THz (terahertsiä). |
| giga | Olkiluoto 3:n suunniteltu teho on 1,6 GW (gigawattia). |
| mega | 100 g oliiviöljyä sisältää energiaa 3,7 MJ (megajoulea). |
| kilo | Jännite on 30 kV (kilovolttia). |
| hehto | Erään määritelmän mukaan normaali-ilmanpaine on 1 013,25 hPa (hehtopascalia). |
| deka | Pituuteni on 18 dam (dekametriä). (Keinotekoinen esimerkki.) |
| desi | Melutaso oli 85 dB (desibeliä). |
| sentti | Patjan leveys on 80 cm (senttimetriä). |
| milli | Ainetta lisätään 5 mL (millilitraa). |
| mikro | Tabletissa on vaikuttavaa ainetta 50 μg (mikrogrammaa). |
| nano | UVA-säteilyn aallonpituus on 315 nm … 380 nm (nanometriä). |
| piko | Aktiivisen B₁₂-vitamiinin viitearvo: yli 35 pmol/L (pikomoolia litrassa). |
| femto | HIV-1-viruksen massa on noin 1 fg (femtogramma). |
| atto | Tutkitun DNA-molekyylin massa oli 1,65 ag (attogrammaa). |
| tsepto | Ihmisen insuliinimolekyylin massa on noin 10 zg (tseptogrammaa). |
| jokto | Vetyatomin massa on noin 1,66 yg (joktogrammaa). |
| ronto | Elektronin massa on noin 0,911 rg (rontogrammaa). |
| kvekto | Myonin massa on noin 188 qg (kvektogrammaa). |
Tunnuksen μ sijasta käytetään usein u-kirjainta (esimerkiksi uL = μL = mikrolitra), koska oletetaan, että μ-merkkiä ei voi käyttää. Sen sijasta käytetään myös mc-yhdistelmää (esimerkiksi mcg = μg = mikrogramma). Tällaiset merkinnät ovat täysin standardinvastaisia.
Englannin kielessä etuliite mega esiintyy joskus lyhentyneenä muotoon meg vokaalialkuisen sanan edellä, esimerkiksi megohm. Standardit eivät tunne tällaista käytäntöä, vaan niiden mukainen asu on megaohm.
Deka-etuliitteen vanhoja, nyt epästandardeja tunnuksia ovat D, dk ja Da. Niistä D on aiemmin ollut jonkin verran käytössä suomessa dekametrin tunnuksessa Dm.
Etuliitteen hehto tai hecto voi sanoa esiintyvän lyhentyneenä nimessä hehtaari tai hectare. Nämä asut mainitaan erikseen standardeissa.
Ennen kuin SI-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1960, oli käytössä myös etuliite ”myria”, tunnus ”my”, kreikan sanasta ”myrias” ’10 000’, joka vastasi kertomista luvulla 10⁴. Esimerkki: myriametri (mym) = 10 000 m = 10 km.
Historiallisista syistä massan perusyksikön kilogramman nimi ja tunnus sisältävät etuliitteen. Sen kerrannaiset muodostetaan liittämällä etuliite yksikön gramma (g) nimeen tai tunnukseen; esimerkiksi milligramma (mg) = 10⁻³ g = 10⁻⁶ kg.
Yksikköön ei voida liittää useita etuliitteitä. Esimerkiksi millilitran (mL) miljoonasosalle ei voi käyttää nimitystä mikromillilitra eikä tunnusta μmL, vaan yksikköön litra on liitettävä yksi etuliite, joka ilmaisee asian: nanolitra (nL).
Etuliitteen käyttö itsenäisenä symbolina ei ole mittayksikköjärjestelmien periaatteiden mukaista, mutta se on melko tavallista ja joissakin tilanteissa kätevää lyhyyden vuoksi etenkin lukumääriä ilmaistaessa. Esimerkiksi ilmaus ”4 k” on lyhyempi kuin ”4 000”, ja ”10 M” on selvästi lyhyempi kuin ”10 000 000” (tai ”10 milj.”). Melko tavallista on käyttää etuliitettä yksikön sijasta silloin, kun ajatellaan, että asiayhteydestä on selvää, mitä yksikköä tarkoitetaan. Esimerkiksi kilo tarkoittaa arkikielessä yleensä kilogrammaa, mutta voi tarkoittaa myös esimerkiksi kilo-ohmia tai kilotavua. Sana sentti on arkikielessäkin kaksiselitteinen: se voi tarkoittaa senttimetriä tai senttilitraa.
SI-etuliitteitä käytetään monessa muussakin yhteydessä kuin SI-yksiköiden tai niiden kanssa käytettyjen yksiköiden etuliitteinä. Tätä on pidetty sopimattomana tai ainakin tyylittömänä, ja esimerkiksi suomen kielen huollon kanta on edelleen kielteinen. Standardeissa käytäntö kuitenkin hyväksytään, ja erityisesti mainitaan SI-etuliitteiden käyttö kolmikirjaimisten valuuttatunnusten kanssa, esimerkiksi kEUR = tuhat euroa, kGBP = tuhat Englannin (Britannian) puntaa, MUSD = miljoona Yhdysvaltain dollaria, GSEK = miljardi Ruotsin kruunua. SFS:n SI-opas laajentaa tätä valuuttayksiköiden ilmaisemiseen yleisesti, mutta esittää, että ”tällöin on, erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä, vältettävä kansallisia merkintätapoja kuten £, $, kr ja fr (frangi), koska on käytössä monia eri puntia, dollareita, kruunuja ja frangeja”. Ilmeisesti sen mukaan on kuitenkin moitteetonta käyttää merkintöjä k€, M€ ja G€, koska €-merkki tarkoittaa vain yhtä valuuttaa. Suomen kielenhuolto hyväksyy näistä vain merkinnän M€ ja senkin siksi, että M-kirjain tulkitaan lyhenteeksi sanasta ”miljoona”.
SI-etuliitteitä käytetään yleisesti myös datan määriä ilmaistaessa, esimerkiksi ”kilotavu” (tunnus kB, lyhenne suomessa kt). Tällöin ne eivät useinkaan tarkoita 10:n potenssilla kertomista, vaan 10:n potenssia lähellä olevalla 2:n potenssilla kertomista. Esimerkiksi kilotavun merkitys on yleensä 1 024 tavua eikä 1 000 tavua. Mittayksikköstandardien mukaan tämä ei ole hyväksyttävää, vaan etuliitteet vastaavat tarkasti 10:n potensseja. Niiden mukaan tietyillä 2:n potensseilla kertominen voidaan ilmaista sellaisilla etuliitteillä kuin ”kibi”, jotka eivät kuitenkaan ole juurikaan päässeet käyttöön. Ks. kohtaa Datamäärä.