Tiivistelmä kirjoitussäännöistä

Seuraavassa on tiivistelmä siitä, miten mittayksiköt ja niihin liittyvät lukuarvot kirjoitetaan suomen- tai englanninkielisessä tekstissä:

• Tieteellisessä ja teknisessä tekstissä mittayksikkö kirjoitetaan yleensä tunnuksella ja lukuarvo numeroilla.
• Lukuarvo ja tunnus erotetaan toisistaan välilyönnillä, esimerkiksi ”5 m” (ei ”5m”). Tähän on suomen kielessä vain muutama poikkeus: asteen tunnus (esim. 45°) sekä asteminuutin ja -sekunnin tunnus.
• Lukuarvo ja tunnus eivät saa joutua eri riveille. Tätä varten voi esimerkiksi käyttää tavallisen välilyönnin sijasta sitovaa välilyöntiä.
• Yleiskielisessä tekstissä kirjoitetaan mittayksikkö ja numero yleensä kirjaimin silloin, kun tämä käy vaivatta päinsä, esimerkiksi ”viisi metriä” tai ”five meters” tai (brittienglannissa) ”five metres”. Jos luvut ovat kirjaimin kirjoitettuina pitkiä, ne kirjoitetaan numeroin, esimerkiksi ”1 236 metriä”.
• Yleiskielisessä tekstissä käytetään mittayksikön nimen sijasta tunnusta, esimerkiksi ”1 236 m” , jos tekstissä on paljon suureilmauksia tai jos ilmaus on taulukossa tms., jolloin tilan säästäminen on usein tärkeää. Jos yksikkö ilmaistaan tunnuksella, on luku ilmaistava numeroilla, esimerkiksi ”5 m” (ei ”viisi m”).
• Mittayksikön tunnukseen ei liitetä mitään määritteitä (etuliitteitä ei lasketa määritteiksi), vaan tarkennukset liitetään suureen nimeen tai ilmaistaan muutoin. Esimerkiksi ilmauk­sen ”rakennuksessa on 900 k-m²” tai ”rakennuksessa on 900 kerros-m²” sijasta on kir­joi­tet­ta­va esimerkiksi ”rakennuksen kerrosala on 900 m²”.
• Mittayksikön tunnukseen ei kuulu pistettä, joten esimerkiksi viisi sekuntia kirjoitetaan ”5 s” eikä ”5 s.”. Englannin kielessä käytetään kuitenkin usein pisteitä anglosaksisten mittayksiköiden tunnuksissa kuten ”ft.” (= foot ’jalka’). Asia kuvattiin tarkemmin kohdassa Lyhenteet ja tunnukset.
• Mittayksiköiden tunnuksia ei koskaan kursivoida. Tämän takia ei pitäisi kursivoida sel­lais­ta tekstijaksoa, joka sisältää mittayksiköiden tunnuksia, vaan esimerkiksi teksti­kap­pa­leen näkyvään korostamiseen pitäisi käyttää muita keinoja. Jos kursivointia kuitenkin käy­te­tään, kursivointi pitäisi erikseen poistaa mittayksiköiden tunnuksista ja niihin liittyvistä luvuista, esimerkiksi ”Vaara! Suurjännite 400 kV!”.
• Jos jokin teksti on kirjoitettu kokonaan versaaleilla (”isoilla kirjaimilla”), siinä esiintyvissä mittayksiköiden tunnuksissa on kuitenkin käytettävä niiden määriteltyä asua, esimerkiksi ”NYT VAIN 15 €/kg”. Kilogramman tunnusta ”kg” ei siis saa kirjoittaa ”KG”.
• Jos tunnus on lauseessa sellaisessa asemassa, että sen pitää esiintyä tietyssä sija­muo­dos­sa, niin suomen kielessä sijapääte liitetään tunnukseen kaksoispisteen avulla, esimerkiksi ”100 m:n juoksu” (m:n = metrin) ja ”Jännite nostettiin 230 V:iin” (volttiin).
• Englannin kielessä mittayksikön tunnukseen ei liitetä monikon päätettä, vaan kirjoitetaan esimerkiksi 25 cm eikä 25 cms, vaikka ääneen luettaessa monikon pääte (s) lausutaan: ”twenty-five centimeters”.
• Jos tunnus on muodostettu jakolaskulla, niin Suomen Standardisoimisliiton kannan mu­kaan pääte merkitään suomen kielessä koko tunnuksen perään, esimerkiksi ”10 m/s:iin” (kymmeneen metriin sekunnissa). Kielitoimiston kannan mukaan pääte mer­ki­tään tunnuksen sen osan perään, jota vastaavaan sanaan se kuuluu, esimerkiksi ”10 m:iin/s”.
• Vaihteluväli ilmaistaan seuraavaan tapaan: 10 kg … 15 kg. Kielitoimisto ei kuitenkaan pidä tätä yleensä sopivana yleiskieliseen tekstiin, vaan suosittaa ajatusviivan käyttöä kolmen pisteen sijasta: 10 kg – 15 kg.