Olen saanut kolmelta henkilöltä kirjallisia kommentteja luonnokseeni Visio tietojenkäsittelystä TKK:ssa vuonna 2000.
Alun perin aikomukseni oli tehdä kommenteistani kooste, joka on jäsennetty luonnoksen rakenteen mukaan eli esittäen kuhunkin osaan esitetyt kommentit yhdessä. Kommentoijien vähyys on tehnyt tämän epätarkoituksenmukaiseksi, joten esitän seuraavassa kommentit muutoin sellaisinaan, mutta esitän kursiivilla omia huomautuksiani eli kommentoin kommentteja. Nämä "vastakommentit" on tarkoitettu vain selventämään sitä, mitä luonnoksessani olen tarkoittanut, tai selostamaan lyhyesti sitä keskustelua, jota luonnoksestani käytiin johtoryhmässä. Kommenttien varsinaiseen sisältöön en siis tässä puutu, paitsi että totean vain yleisesti, että kommentit käsittelevät tärkeitä kysymyksiä ja ovat muutenkin huomionarvoisia.
sivu 1 eka kpl korkeakouluyhteisöön kuuluu paljon labra, työpaja ja teknistä henkilökuntaa, jotka tuskin 5 vuoden päästä ovat tietokoneiden ja tiedonsiirron tehokasta käyttäjäkuntaa ja tuskin tarvitsevat omia henkilökohtaisia mikroja. Omia sorveja ehkä. sivu1 5 kpl (Kaikissa yksiköissä....) Onko millään tavalla realistista (kai visioissakin on jotain realismia) ajatella, että joku tukihenkilö kantaisi huolta yksikön kunkin työntekijän henkilökohtaisten atk-taitojen kehittämisestä ja kouluttamisesta. Millä resursseilla tällaiseen päästäisiin. ---- Nettiviestintä kuulostaa tuossa laajuudessa kamalalta. Saattaa olla, että se on toteutuvaa, mutta on kyllä aika kamalaa, kun ihmisten keskeinen vuorovaikutus tapahtuu koneen välityksellä. Opetushan on yksi vuorovaiku- tuksen muoto. ------ sivu 5 3 kpl Onko tarkoitus tappaa mikrotukikeskus ? ------ Visiosta jäi vähän hapan jälkimaku. Onko maailma todella menossa tuohon suuntaan. Haluanko mukaan, vai hyppäänkö pois kelkasta ?Kysymyksen "Onko tarkoitus tappaa mikrotukikeskus ?" johdosta: Kirjoittamani muotoilu tarkoitti, että nykyisen kaltaista mikrotukikeskusta ei olisi. Olin, ehkä tyhmästi, piilottanut ajatuksen yleisluonteisen muotoilun alle. Mutta ajatus siis todellakin on, että mikrojen yms. myyntiä ei harjoitettaisi. Ja tämä siis on minun ehdotukseni tässä valmisteilla olevassa asiassa.
Alkupää sisällön puolesta aika lailla OK. Paperin luonteen vuoksi voisi harkita suomentamista. (net, meil nyyssi). > Pienryhmäopetuksesta merkittävä osa tapahtuu atk-luokissa, joissa > opiskelijat työskentelevät pääosin itsenäisesti mutta saavat > pulmatilanteissa henkilökohtaista ohjausta. Anteeksi kuinka? Onkohan kyseessä pienryhmäopetus, vai itseohjautuva harjoitus. Vai kenties koneen käyttö opiskeluun muuten vain. Tarkoitetaanko tällä oikeastaan vain sitä, että assistenttien vastaanotot siirretään atk-luokkiin? > Opetuksessa käytettävät tietokoneet eivät pääsääntöisesti ole em. > yleiskoneita vaan opetusta antamien yksiköiden rahoittamia ja > hallinnassa, joskin ne yleensä sijaitsevat atk-keskuksen > tiloissa. Entä käyttäjätunnukset. Jos koneet ovat osastojen hallinnassa kuka vastaa käyttäjätunnuksista. Käyttö opetusajan ulkopuolella? Mikä olisi esimerkiksi 3d luokan status? Koneosaston omistama ja muu kuin ideas käyttö kielletty? Varmasti on tarpeen maksattaa kuluja osastoilla vaadittavien resurssien mukaan. Koneiden jättäminen yksiköiden hallintaa ei ole ainoa vaihtoehto. Yhtenäinen ympäristö (samat levyt, käyttäjätunnukset, perusympäristö) on arvokas asia. Tämä on varsin merkittävä linjapäätös. Yhtenäisesti hallitu kokonai- suus vai monta erillistä yksikköä. Varsinkin ohjattuun opetukseen käytetty kone on varmasti syytä laskuttaa käyttäjälaitokselta. Samoin on syytä laskuttaa kurssien aiheuttamista lisäkustannuksista (levyt, neuvonta, koneaika, lisenssit). Kokonaisten koneiden tasolla tehtävä jako ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. > Opiskelijoiden käytettävissä on jäljempänä kuvattavia yleiseen > käyttöön asetettuja laitteita, mutta käytännöllisesti katsoen > kaikilla opiskelijoilla on kotonaan mikro ja modeemi taikka > muu tietoliikennejärjestely. > Atk:n järjestely perustuu oletukseen, että jokaisella opiskelijalla > ja henkilökuntaan kuuluvalla on kannettava mikro, joka voidaan > joustavasti kytkeä verkkoon korkeakoulun tiloissa. Täten perinteisiä > pääte- ja mikroluokkia ei ole. Sen sijaan on yleisessä käytössä > tehokkaita työasemia, joissa on isokokoinen, hyvän resoluution > tarjoava näyttö ja multimediaominaisuudet vaativaan käyttöön. > Käyttö edellyttää normaalisti etukäteisvarausta ja on maksullista > (tuntilaskutus). Varmasti lähes jokaisella opiskelijalla on käytössä mikro, jolla voi sujuvasti hoitaa useita asioita. (triviaali ohjelmointi, raportit). Varmasti osa sähköisestä viestinnästä voi hoitua kotoa käsin modeemin tms välityksellä. On kuitenkin paljon toimintoja, joita ei kannata siirtää kotikoneisiin. Yksi este on lisenssikysymykset. Vaikka saataisiin hyvät campus sopi- mukset, ei kaikkia opiskeluaikana tarvittavia ohjelmistoja ole järkeä hankkia itselle. Perinteisten pääteluokkien merkitys ei kuitenkaan häviä. En näe paljoakaan järkeä kannettavan käytössä raahattavana päätteenä. Kannettavien näyttö ja näppäimistöt eivät tuossa vaiheessa ole tarpeeksi kehittyneitä kil- paillakseen oikeiden päätteiden kanssa. (siis kannettavien ei raahattavien tai perävaunumallien.) Itse asiassa viestintä käyttö luo paineita pikapäätteisiin, joilla voi hoitaa pikku asiat (ilmoittautumiset, tulokset, postien tarkistus) Tuo joustava liittäminen koulun verkkoon on varsin mielenkiintoinen näkemys. Ainakaan se ei helpota turvallisuusongelmia. Verkot ja osoite- järjestelmät varmasti kehittyvät. en epäile sitä. Verkkoon liittyminen on kuitenkin yllättävän vaativaa. (osoitteiden hallinta, oikeuksien ja- kaminen koneille, todella katkeamaton verkko). Tietojen siirtoa varten pitää kehittää tehokas ratkaisu. Sitä varten voi olla syytä liittää koneet nopealla yhteydellä koulun koneisiin. Se ei kuitenkaan voi korvata (X-)pääteluokkia.Pari kommenttiani kommentin alussa esitettyihin kysymyksiin: Luonnokseni ajatukset atk:n hyväksikäytöstä opetuksessa ja opiskelussa ovat vielä varsin jäsentymättömiä. Mutta joka tapauksessa muodot tulisivat olemaan moninaisia, mm. kommentissa mainitut pienryhmäopetus, itseohjautuva harjoitus ja koneen käyttö opiskeluun muuten vain. Muotoilu "assistenttien vastaanotot siirretään atk-luokkiin" voi sekin joissakin tapauksissa olla osuva, joskin enemmänkin ne vastaanotot ehkä korvautuvat sillä että assistentit vastaavat meilitse ja nyysseissä esitettyihin kysymyksiin.
1- Peruskriteerit: Visiointi, kuten ennustaminen yleensäkin, vaatii tiettyjä peruskriteerejä onnistuakseen. Näistä mielestäni tärkeimmät ovat päämäärien tarkka määrittely pitkällä ja lyhyellä aikavälillä, koknaisvaltaisuus ja toteuttamiskelpoisuus. 2- Lähtökohdat: "Visio tietojenkäsittelystä TKK:ssa vuonna 2000" ei voi olla erillään koko korkeakoulun visiosta. Päinvastoin lähtökohtana on toimia sen alaisuudessa ja vahvistaa sen tavoitteita ja pyrkimyksiä. Tästä syystä näkisin ensimmäisenä tehtävänä ottaa selvää Tkk:n pyrkimyksistä ja tavoitteistä. Ne ovat lyhyesti kuvattuna esimerkiksi Tkk:n Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosiksi 1995-1998: a - Teknistieteellinen kehityksen edistäminen. b - Korkeimpaan kansainväliseen tasoon pyrkiminen. c - Yhteiskunnan tulevien tarpeiden ennakkoiminen. d - Jatkuvuuden varmistaminen (peruskoulusta--->korkeakouluun) e - Taloudellisten resurssien kehittäminen. 3- Visioinnin toteuttamiskelpoisuus: perustuu laajalti nykytilanteen kartoitukseen, resurssien (varsinkin taloudellisten) ennustamiseen ja kansainvälisen kehityksen seurantaan. Johtolankana on pyrkimys tavoitteiden toteutumiseen. 4- Nykytilanne: Atk-alalla näkyvin trendi viime vuosina on ollut USA:n vetämä "Informaatioväylä". Tkk ja muut atk-alan kehittäjät Suomessa ovat vastanneet haasteeseen ja onnistuneet pitkälti luomaan peruspohjan tälle kehitykselle. Kysymys informaatioväylän tarpeellisuudesta on mitattava (Tkk:n näkökulmasta) oman mittapuun mukaan. Se vastaa hyvin ym a,b ja c:n tavoitteita. Informaatioväylän peruspohja rakentuu mielestäni seuraaviin perustuksiin: laaja ja tehokas verkko, tehokkaat koneet, toimivat ohjelmat ja korkeatasoinen tietotaito. Nämä kehittyvät jatkuvasti ja kovalla vauhdilla. Jokainen kehitys melkein romuttaa edeltäjänsä - paitsi tietotaito, joka ruostuu hitammin, mutta silti ruostuu jos uusia virikkeitä ei saada ja valpas kansainvälinen seuranta jää taka-alalle. 5- Jukan visiointi: a- Tietotaito: Jukka aloittaa suoraan mainitsematta tavoitteita ja kartoittamatta nykytilanetta. Ensimmäinen otsikko "Tietokoneiden käyttötaito" osuu mielestäni oikeaan koska hän lähtee liikeelle ihmisistä ja niiden tietotaidostaan. Ainoa perin juurin kyseenalainen asia, joka toistuu usean kerran visiosssa: "Muusta kuin....atk-asioissa veloitetaan käytetyn työajan mukaan". Tästä herää kysymys: ketä veloitetaan? Joutuuko opiskelija tai työntekijä maksamaan atk-resurssien käytöstä tai onko maksullisuus keino kustannustietoisuuden lisäämiseen? Jos vastaus on ensimmäisen vaihtoehdon mukainen se on ristiriitainen koko korkeakoulun tavoiteasettelun kanssa. Se estää köyhimmät työntekijät ja opiskelijat todellisesta työnteosta. Tieteellinen lahjakkuus ei vältämättä kulje rinta rinnan varallisuuden kanssa. Sen sijaan laitoksien ja osastojen maksullisuus ja kiintiöt ovat hyödyllisiä kasvattamaan kustannustietoisuutta ja tarpeeksi kontrollia ettei resurssien värinkäyttöä pääse tapahtumaan. b- Verkko Jukka käsittelee verkkoa aika laajalti: "Nettijulkaiseminen", "Nettiviestintä", "Tietokoneidenavusteinen opetus"ja "Tietoliikenne". Kaikki otsikot ovat mielestäni asiallisesti käsiteltyjä paitsi "Tietokoneidenavusteinen opetus", jossa esiintyy tiettyjä yliammuttuja toiveita: "Perinteistä luento-opetusta ei juurikaan ole....Pienryhmäopetuksesta merkittävä osa tapahtuu atk-luokissa, joissa opiskelijat työskentelevät pääosin itsenäisesti.....opiskelijat laativat tutkielmia ja alustuksia, jotka julkistetaan netissä ja joista yhdessä keskustellaan netissä.." Näissä esityksissä on vakava vaara koska ne poistavat erään tärkeän tekijän oppimisprosessissa: sosiaalisen tekijän. Tämän lisäksi kielivaikeudet muodostavat lisäesteitä monille suomalaisille ja varmasti kaikille ulkomaalaisille opiskelijoille. Jos nykyluennot ovat kuivia ja tylsiä, täytyy muuttaa niiden luonne. Projekti- ja tiimityöskentelyä tulee painottaa enemmän. Tietokoneavusteinen opetus tulee olemaan tärkeä, mutta se ei saisi pyyhkiä luovaa sosiaalista yhdessätyöskentelyä ja kontakteja. Ne ovat erittäin tärkeitä levittämään ja syventämään ihmistietotasoa. c- Koneet ja laitteet: Jukka käsitteee niitä seuraavissa kohdissa: "Yleiskoneet", "Tiedon tallennus ja varmuuskopiointi", "Laskenta", "Erikoisresurssit" ja "Henkilökohtaiset laitteet". Yleiskoneissa palataan vielä kerran maksullisuuteen kohdassa "ylimenevän osuuden maksaa .... joko se yksikkö... tai opiskelija itse." Opiskelijalle voi mielestäni antaa ylimääräistä kapasiteettia erikoisluvalla. Kyllä ao. yksikön tulee olla maksajana jos asia hyödyttää yksikön toimintaa. Kohdassa "Laskenta" en oikein ymmärtänyt seuraavan lauseen tarkoitusta "jotka varataan yhden tutkijan käyttöön kerrallaan"??? Kohdassa "Henkilökohtaiset laitteet" on muutama kyseenalainen asia: i- Lause "Atk-keskus myös välittää eri yksiköiden vanhoja laitteita...Muutoin korkeakoulu ei myy tietokonelaitteita tai -tarvikkeita mutta voi käypää vuokraa vastaan antaa tiloja kiinnostuneiden yritysten käyttöön." Minkä takia? Kun kerran "Atk-keskus tekee selvityksiä ja antaa suosituksia henkilökohtaisten tietokoneiden sekä niiden oheislaitteiden ja ohjelmien valinnasta". Tietokonelaitteiden ja ohjelmien sisäinen myynti on edullisin tapa seurata mullistuksia tällä alalla. Miten voisi säilyttää tietotaitoa ilman, että vaikkapa vain myymällä laitteita ja ohjelmia pääsisi seuraamaan alan nopeaa kehitystä? Syy siihen, että mikrotukikeskuksen neuvova rooli on ollut vähäistä tähän asti johtuu suuresta työmäärästä ja pienistä resursseista. Parempi vaihtoehto kuin antaa myynti ulkopuoliselle on laajentaa mikrotuen tiloja, lisätä sen henkilö- ja taloudellisia resursseja, kytkeä sen toiminta eri yksikköiden atk-tukihenkilö-verkostoon ja uudelleen määritellä sen rooli ja tehtävät. Tämä on edullisin tapa säilyttää tietotaito ja säästää opiskelijoiden ja korkeakoulun mikro- ja ohjelmahankintabudjettia (huolimatta siitä, onko toiminta verollista tai verotonta). ii- Kohta "Atk:n järjestely perustuu oletukseen, että jokaisella opiskelijalla ja henkilökuntaan kuuluvalla on kannettava mikro..Täten perinteisiä pääte- ja mikroluokkia ei ole" on liian optimistinen ja tuskin toimiva järjestely. Kannettavien mikrojen teho ja ohjelmien päivitykset muuttuvat sellaista vauhtia, että tuskin monilla on taloudellisia resursseja pysyä mukaan. Jatkolause tässä kappaleessa kuitenkin tarjoaa "tehokkaita työasemia, joissa on isokokoinen, hyvän resoluution tarjoava näyttö..". Tämä kumoaa osittain edellisen väitteen. Tässä taas edellytetään maksullisuutta - keneltä? Opiskelijaltako?? iii- Seuraavassa kappaleessa "Modeemiyhteyksistä korkeakoulu perii maksun..". Tämä on este monille opiskelijoille ja tutkijoille. Eikö riitä, että eri yksiköitä laskutetaan käytön mukaan ja kiintiöiden perusteella?? d- Ohjelmistot: on lyhyesti ja hyvin kirjoitettu paitsi viimeinen lause: "..,että myös opiskelijat voivat osallistua pienehköä maksua vastaan." Miksi maksullista?? e- Muut asiat - Etätyö: Varmasti varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto. Asialla kuitenkin on monta negatiivista puolta: jo opiskelijoiden kohdalla mainittu sosiaalinen tekijä - mahdollisten ongelmien ja virheiden yhdessä selvittäminen - työtovereilta uuden oppiminen, jne Vielä eräs asia, joka liittyyt maksullisuuteen ja epäsuorasti yhtiöittämiseen: Koulutus ja tutkimus ovat kansantaloudellisesti pitkäaikaisia sijoituksia, jotka sinänsä eivät voi tuottaa välitöntä voittoa. Sellaisenaan ne ovat tietty uhraus joka tuottaa tuloksia pitkällä tähtäyksellä.Joskus on maltettava odottaa tehdyn työn näkyviä tuloksia vasta seuraavalta sukupolvelta. Tämän asian optimoinnissa on edettävä varoen ja on turha odottaa, että se muuttuisi lyhyellä aikavälillä liiketoiminnalliseksi voittolähteeksi (kyse on kansantaloudesta ei yksittäisestä firmasta). Omenapuun tuotto vaatii vähintään 10 kasvuvuotta!!Aluksi kommentoisin kommentissa esitettyä kritiikkiä vision luonteesta. Mielestäni visio ei ole suunnitelma vaan "näky", jonkinlainen ajatuksellinen hahmotelma tulevaisuuden tilanteesta. Visiot vaikuttavat, jos vaikuttavat, toimintaan varsin välillisesti. Ja ymmärtääkseni meiltä on nyt tilattu nimenomaan visio, ei toiminta- ja taloussuunnitelmaa.
Visiossa on tietysti aina mukana sekä ajatus siitä, millaiseksi tilanne tulevaisuudessa muodostuu, että ajatus siitä, millaiseksi sen pitäisi muodostua. Oma käsitykseni on se, että visiossa esitetyt asiat ovat pääosin sellaisia, jotka toteutuvat, halusimme tai emme, ja korkeakoulu (tai atk-keskus erityisesti) voi vaikuttaa lähinnä siihen, miten ja millä vauhdilla ne toteutuvat.
Maksullisuus on mukana vähän joka kohdassa. Se ei ole minun keksintöäni, vaan olen ottanut annettuna tosiasiana, että TKK:ssa on nykyisin "päällä" ajatus maksullisuudesta ja sisäisistä markkinoista. Minusta usein tuntuu, että kyse on itsetarkoituksellisesta puuhastelusta ja muotikäsitteiden viljelystä (esim. "tulosvastuu", joka ei suinkaan sisällä sitä, että joku todella vastaisi päällään tai edes omalla kukkarollaan tuloksista). Rehellisesti sanoen: sirottelin niitä maksullisuusjuttuja sinne tänne, kun oletin, että jos niitä ei ole, niin visio käsketään kirjoittaa uudestaan sen muusta sisällöstä riippumatta.