Tiedosto (file) on tiedon nimetty säilytyspaikka tietokoneessa. Tiedostoa voi verrata yhteen asiakirjaan, joka on isossa mapissa. Tiedosto voi syntyä joko ohjelmien tulostuksena tai ihmisten kirjoittamana tekstinä. Aloittelija on todennäköisesti eniten tekemisissä jälkimmäisen tiedostotyypin kanssa.
Tiedostolla on aina sekä nimi että sisältö. Mapissa olevalla asiakirjalla ei välttämättä ole nimeä, mutta tiedostolla siis on. Erona mappiin on myös se, että käyttäjän ei tarvitse käydä asiakirjoja läpi löytääkseen haluamansa, vaan riittää kertoa tiedoston nimi. Tietokoneen käyttöjärjestelmä nimittäin pitää kirjaa siitä, missä mikin tiedosto fyysisesti sijaitsee ja tekee hakemisen käyttäjän puolesta.
Tiedostoja voidaan järjestää hakemistoihin (directory). Hakemistoa voi verrata mappirivistön yhteen mappiin. Ja aivan kuten mappi voi sisältää välilehtiä, joilla mapin sisältämiä asiakirjoja ryhmitellään tarkemmin, voi hakemisto sisältää alihakemistoja (subdirectory).
Unixin tiedostojärjestelmässä hakemistoihin, alihakemistoihin, alialihakemistoihin jne. jakamista voidaan jatkaa niin pitkälle kuin halutaan. Tätä havainnollistetaan usein vertaamalla tiedostojärjestelmää puuhun, jossa puun oksat vastaavat hakemistoja, oksanhaarat alihakemistoja ja lehdet tiedostoja. Jos esimerkiksi olet tutkija, voit perustaa itsellesi kutakin tutkimushanketta varten erillisen hakemiston ja siihen tarvittaessa alihakemistoja hankkeen eri osia varten jne.
Puuvertaukseen liittyy se, että Unix-koneen tiedostojärjestelmän kaikkein ylimmän tason hakemistoa sanotaan juurihakemistoksi (root directory). Sen nimenä on vinoviiva /.
Jos olet utelias, voit komennolla ls /
katsoa, minkänimisiä alihakemistoja juurihakemistossa on käyttämässäsi koneessa.