NSK esittää sanan kolmas kuvauksen 4. kohtana seuraavan: "nyk. melko harv. Yksi-, kaksi- jne. k:tta ’21, 22’. Viidelläk:tta pennillä.” Vastaava kohta on lukusanojen 4.–9. kuvauksissa. Tällaiset lukusanat noudattavat samaa mallia kuin yksitoista. Ne ovat lyhyehköjä ja taivutukseltaan käteviä (vertaa: yhdessäkolmatta – kahdessakymmenessäyhdessä), ja niitä käytti vielä presidentti Kekkonen julkisessa esiintymisessä. Ne tulkitaan kuitenkin ilmeisesti yleiskielestä pois jääneiksi, eikä niitä mainita PSK:ssa eikä KSK:ssa eikä nykyisissä ohjeistoissa.
Historiallisissa yhteyksissä esiintyy vielä joskus erään sodan nimitys pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota, vieläpä Fintossa suositeltuna terminä.
Sana puolikolmatta vastaa rakenteeltaan sanaa puolitoista, ja se on kuvattu NSK:ssa ilman harvinaisuusmerkintää: ”perusl. (myös ⁔) kaksi ja puoli. | P. (ark. puolenkolmatta) kiloa. Puolessakolmatta tunnissa.” Sitäkään ei enää ole sanakirjoissa eikä ohjeissa. Vanhassa kielessä käytettiin myös muita vastaavia lukusanoja, kuten puolineljättä tai puoli neljättä ’3½’ (ks. Vanhan kirjasuomen sanakirjan kuvausta sanasta puoli), mutta niistä ei liene jäänteitä NSK:ssakaan.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.