Suomen kielen normien muutoksia, luku 5 Taivutusmuotojen muodostus:

Vuori : vuoren ∼ vuorin merkityksessä ’vaatteen sisäpuoli’

Vanhastaan on erotettu toisistaan eri alkuperää olevat sanat vuori : vuoren, joka tarkoittaa korkeaa maasto­kohoumaa, ja vuori : vuorin, joka tarkoittaa vaatteen sisäpuolta. Vuonna 2014 suomen kielen lautakunta hyväksyi sen, että jälkimmäisessäkin merkityksessä tai­vu­te­taan vuori : vuoren. Asia on kuvattu Kielikellon 1/2014 artikkelissa Uusia taivutus- ja oikein­kirjoitus­suosituksia. Vielä Kieli­kellon 2/2013 kirjoituksessa Kehysriihtä ja irtoripseä ihme­tel­les­sä oli ohjeistettu, että kyseessä on kaksi eri sanaa, joilla on eri taivutus.

KSK:ssa on yhdenmukaisesti tämän muutoksen kanssa sana vuorellinen vanhan sanan vuorillinen synonyymina.

Muutoksen on varmaankin ajateltu tarkoittavan sanaa vuori myös merkityksessä ’seinän tm. pinnan laudoitus tm. päällyste, vuoraus’, joka kuvataan NSK:ssa ja on edelleen käytössä, vaikka onkin poistettu PSK:sta ja KSK:sta. Tässä merkityksessähän sana on samaa alku­perää kuin vaatteen sisä­puolta tarkoittava vuori. Todelliset väärinkäsityksetkin saattavat olla mah­dol­li­sia, jos puhutaan esimerkiksi lautavuorista: onko kyse lautavuo­rauksesta vai suurista lauta­pinoista tai -kasoista?