Suomen kielen lautakunta hyväksyi sanan viulisti sanan violisti vaihtoehdoksi. Päätöstä on selostettu Kielikellon 2/1981 artikkelissa Musiikista kirjoittavan ongelmia kohdassa ”Vierassanojen suomalaistamisesta”. Sen mukaan nämä sanat tarkoittavat ”ammattimaista viulunsoittajaa”, mutta sanakirjoissa ammattimaisuutta ei mainita; PSK ja KSK sanovat sanasta violisti: ”tavallisemmin: viulisti”, ja viulisti taas on ”viulunsoittaja, viulutaiteilija”.
Artikkeli lisää:
Ylipäätään ‑isti-johdoksiin kielenhuolto suhtautuu edelleen melko varovasti: selvästi suomenkielisistä soittimennimistä muodostettuja -isti-johdoksia ei suositella asiatyyliin.
Tarkoitus on ehkä sanoa, että -isti-johdoksia ei pitäisi muodostaa suomen kielessä, mutta muista kielistä lainatut nimitykset saavat olla -isti-loppuisia. Esimerkiksi sellisti käy, koska se perustuu ruotsin sanaan cellist, samoin harpisti, joka ei ole johdos sanasta harppu, vaan lainaa ruotsista (harpist). Sen sijaan esimerkiksi sana huilisti voidaan ymmärtää vain suomessa sanasta huilu johdetuksi.
Linjasta on kuitenkin poikettu muutamassa tapauksessa:
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.