Yleiskielessä on vanhastaan joitakin adjektiiveista -iten-johtimella muodostettuja, merkitykseltään superlatiivisia tapaa ilmaisevia adverbeja. Esimerkiksi sanan paha johdos pahiten tarkoittaa samaa kuin pahimmin, joka on muodostukseltaan superlatiivin pahin instruktiivi ja käytöltään adverbi.
Kirjakielessä on ollut vain pieni joukko -iten-johdoksia, ja niiden lisäksi on jonkin verran muita, jotka esiintyvät arkikielessä, kuten kipeiten, koviten ja terveiten. Kielenhuollon suhtautuminen -iten-johdoksiin on ollut ja on vaihtelevaa, ja siinä on tapahtunut väljentymistä.
Kielikellon 4/2006 kirjoituksen Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten? mukaan ”jotkut kielenkäyttäjät oudoksuvat nopeiten- ja pahiten-tyyppisiä muotoja”. Kirjoitus ottaa kantaa: ”Kielenhuollon kannalta eivät pahiten-tyyppiset vertailumuodot kumminkaan ole missään nimessä virheellisiä.”
Vertailumuodoiksi on kieliopeissa vanhastaan sanottu komparatiivia ja superlatiivia, jotka muodostetaan tietyillä johtimille. Kielioppien yleisen käsitteistön mukaan ne eivät kuitenkaan ole taivutusmuotoja, vaan johdoksia. Esimerkiksi nopeampi ja nopein eivät siis ole sanan nopea muotoja, vaan johdoksia, joilla on omat taivutuksensa. Edellä esitetty nopeiten-tyyppisten sanojen kutsuminen vertailumuodoiksi poikkeaa kielioppien vanhasta käytännöstä.
Kannanoton kyseisen kohdan voisi tulkita niin, että ‑iten-johdos voidaan muodostaa mistä tahansa adjektiivista, mutta myöhemmin se toteaa: ”Toiseksi voi nopeiten-tyyppiä muodostaa vain harvoista sanoista.” Lisäksi se sanoo: ”Jos kirjoittaja on kuitenkin epävarma, kannattaa kahdesta mahdollisesta valita in-loppuinen, joka useimmissa sanatyypeissä on ainoa mahdollinen tai ainakin selvästi tavallisempi ja luontevampi: siis ennemmin kauneimmin, hitaimmin kuin kauneiten, hitaiten.”
Edellä mainitussa Kielikellon kirjoituksessa esiintyvistä johdoksista seuraavat ovat NSK:ssa hakusanoina: eniten, helpoiten, pahiten, vähiten. Lisäksi NSK sisältää johdoksen parhaiten (ja sen muunnelman paraiten), joka on muodostukseltaan poikkeava.
Sanat hurjiten, kummallisiten, kauneiten ja hitaiten kirjoitus esittää sellaisina, joita ei käytetä (juuri) lainkaan tai käytetään vain harvoin. Näin ollen kirjoitus esittää suoranaisesti vain sanan nopeiten sellaisena, joka pitäisi hyväksyä kirjakieleen. Puhekielessä se on yleinen, mutta NSK:ssa sitä ei ole, ei myöskään PSK:ssa. KSK:aan se on otettu. Lisäksi PSK:ssa ja KSK:ssa, mutta ei NSK:ssa, on runsaiten. Sama koskee sanaa leikiten, jonka kantasana on substantiivi.
ISK:n kohta § 376 iten-adverbit esittää:
Eräiden immin-superlatiiviadverbien rinnalla esiintyy samakantainen synonyyminen iten-johtiminen adverbi. Johdin -iten liittyy kantaan samoin ehdoin kuin immin-johdin » § 375), mutta vain joihinkin lekseemeihin: lähinnä kaksitavuisiin tai eA-adjektiiveihin. iten-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta karttuu yksittäisten uudismuodosteiden kautta.
KOP:n sivun Vertailuilmauksia: parhaiten vai parhaimmin? (tavan adverbit) mukaan -iten-johdos on ”monilla” sanoilla, ja tällaiset sanat ovat ”pääosin” kaksitavuisia o-, ö-, u-, u-, a- tai ä-loppuisia adjektiiveja. Sen mukaan muunlaisista sanoista ”joillakin” on tällainen johdos: esimerkkeinä on mainittu vain runsaiten, nopeiten ja useiten (jota ei ole KSK:ssa).
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 12.11.2025.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.