Suomen kielen normien muutoksia, luku 7 Sananmuodostus:

-iten-johdokset, kuten ”nopeiten”

Yleiskielessä on vanhastaan joukko -iten-johtimella muodostettuja, merkitykseltään super­latiivisia adverbeja. Esimerkiksi sanan paha johdos pahiten tarkoittaa samaa kuin pahim­min, joka on muodostukseltaan superlatiivin pahin instruktiivi ja käytöltään adverbi.

Kielikellon 4/2006 kirjoituksen Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten? mukaan ”jotkut kielenkäyttäjät oudoksuvat nopeiten- ja pahiten-tyyppisiä muotoja”, mutta kirjoitus ottaa selvän kannan: ”Kielenhuollon kannalta eivät pahiten-tyyppiset vertailu­muodot kumminkaan ole missään nimessä virheellisiä.”

Vertailumuodoiksi on kieliopeissa vanhastaan sanottu komparatiivia ja superlatiivia, jotka muo­dos­te­taan tietyillä johtimille. Kielioppien yleisen käsitteistön mukaan ne eivät kuitenkaan ole taivutus­muoto­ja, vaan johdoksia. Esimerkiksi nopeampi ja nopein eivät siis ole sanan nopea muotoja, vaan johdoksia, joilla on omat taivutuksensa. Edellä esitetty nopeiten-tyyppisten sanojen kutsuminen vertailu­muodoiksi poikkeaa kieli­oppien vanhasta käytännöstä.

Kannanotto näyttäisi sisältävän sen, että -iten-johdos voidaan muodostaa mistä tahansa adjektiivista. Tämä on yleisen kielitajun ja vanhan käytännön vastaista. Kirjakielessä on ollut vain pieni joukko -iten-johdoksia, ja niiden lisäksi on jonkin verran muita, jotka esiintyvät arki­kielessä, kuten kipeiten, koviten ja terveiten.

Kirjoituksessa mainituista johdoksista seuraavat esiintyvät NSK:ssa: eniten, helpoiten, pahiten, vähiten. Lisäksi NSK sisältää johdokset parhaiten (ja sen muunnelman paraiten), joka on muodostukseltaan poikkeava. Sanat hurjiten, kummallisiten, kauneiten ja hitaiten kirjoitus esittää sellaisina, joita ei käytetä (juuri) lainkaan tai käytetään vain harvoin. Näin ollen kirjoitus esittää suo­ra­nai­ses­ti vain sanan nopeiten sellaisena, joka pitäisi hyväksyä kirjakieleen. Puhekielessä se on yleinen, mutta NSK:ssa sitä ei ole, ei myöskään PSK:ssa. KSK:aan se on otettu. Lisäksi PSK:ssa ja KSK:ssa, mutta ei NSK:ssa, on runsaiten.

Jopa kuvaileva ISK on pidättyväisempi kuin edellä mainittu Kieli­kellon kirjoitus. Sen kohta § 376 iten-adverbit esittää:

Eräiden immin-superlatiiviadverbien rinnalla esiintyy samakantainen synonyyminen iten-johtiminen adverbi. Johdin -iten liittyy kantaan samoin ehdoin kuin immin-johdin (» § 375), mutta vain joihinkin lekseemeihin: lähinnä kaksitavuisiin tai eA-adjek­tii­vei­hin. iten-johdostyyppi ei ole produktiivinen, mutta karttuu yksittäisten uudis­muodos­tei­den kautta.

KOP:n sivu Vertailuilmauksia: parhaiten vai parhaimmin? (tavan adverbit) kuvaa tilanteen osittain toisin. Sen mukaan -iten-johdos on ”monilla” sanoilla, ja tällaiset sanat ovat ”pää­osin” kaksitavuisia o-, ö-, u-, u-, a- tai ä-loppuisia adjektiiveja. Sen mukaan muun­laisis­ta sanoista ”joillakin” on tällainen johdos: esimerkkeinä on mainittu vain runsaiten, nopeiten ja useiten.