Suomen kielen normien muutoksia, luku 7 Sananmuodostus:

Kaivuu ∼ kaivu

Sanaa kaivuu on pidetty väärin johdettuna. E. A. Saarimaan ”Kielenopas” (6. painos, 1964) selittää tätä näin:

»Kaivuu» (esim. ojan kaivuu) on väärä analogia­muoto, jonka ovat synnyttäneet sellaiset johdannaiset kuin hakkuu, leikkuu, joiden rinnalla on pitkä­vokaalinen kanta­vartalo (hakkaa-, leikkaa-). Koska kanta­vartalossa on lyhyt vokaali (kaiva-), niin pitää olla kaivu.

Vielä PSK:ssa on ”kaivuu pitää olla: kaivu”. Kotuksen Kielikuulumisia-uutiskirjeen 3/2012 kohdan Tiukkoja löysemmälle/2012 mukaan KSK:ssa sanotaan ”kaivuu paremmin: kaivu”, mutta KSK:n vuoden 2018 versiossa sanat ovat jo synonyymeina ilman kannan­ottoa. Pää­haku­sanana on kuitenkin kaivu, vaikka kaivuu on yleisempi.