Kalalajin nimessä vimpa on NSK:n mukaan aina astevaihtelu; esimerkiksi genetiivi on vimman. PSK:ssa ei ole koko sanaa. KSK:n mukaan sanassa voi olla astevaihtelu tai se voi puuttua; genetiivi voi siis olla myös vimpan.
Sana on Suomen etymologisen sanakirjan mukaan lainasana, peräisin ruotsinkielisestä nimestä vimba (myös asussa vimma), johon myös tieteellinen nimi Vimba vimba perustuu. Kehitys on siis mennyt poikkeukselliseen suuntaan: lainasana, jota aiemmin taivutettiin kuten omaperäisiä sanoja, voidaan nyt taivuttaa myös vieraan sanan tavoin.
Norminmuutoksen syytä ei ole kerrottu. Vimpan-tyyppisellä taivutuksella on ehkä haluttu välttää sekaantuminen vimma-sanaan, mutta sellainen taivutus ei ole kovinkaan yleistä.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 12.11.2025.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.