Suomen kielen normien muutoksia, luku 5 Taivutusmuotojen muodostus:

Vironkielisten nimien taivutus

Vironkielisiä nimiä on aiemmin taivutettu suomessa usein suomen sanojen tapaan. Tai­vu­tet­tiin esimerkiksi Rand : Rannan, koska kyseinen nimi on samaa alkuperää kuin suo­ma­lai­nen nimi Ranta ja taipuu virossa samaan tapaan kuin suomessa. Tällä linjalla on vielä muun muassa Kieli­kellon 4/1990 artikkeli Miten virolaisia sukunimiä taivutetaan suomen kielessä?

Nykyisten suositusten mukaan viron­kielisiä nimiä taivutetaan kuten täysin vieraita nimiä, esi­mer­kik­si Rand : Randin ja Laht : Lahtin, paitsi jos nimi on perus­muodossaan kir­joi­tet­tu­na täs­mäl­leen sama kuin suomen kielen sana, esimerkiksi Meri : Meren.

Asiassa on kuitenkin poikkeuksia ja horjuntaa. Sitä koskevasta suomen kielen lauta­kunnan kannan­otosta on esitetty erilaisia kuvauksia ja tulkintoja:

Eroja on siis muun muassa siinä, onko suomenmukainen taivutus kuten Meri : Meren vain sallittu vaihtoehto (taivutukselle Meri : Merin) vai nimenomaan oikea taivutus. Eroja on myös tulkinnoissa siitä, voidaanko sellaista soveltaa myös sanoihin, jotka eivät täysin vastaa suomen sanoja, kuten Rõivas. Juuri tätä nimeä koskeva sivu pitää taivutusta Rõivas : Rõivaksen mahdollisena ja luontevana, mutta lauta­kunnan kannanotto sanoo korostetusti, että ”vokaali + s -loppuisiin ei sovelleta suomen -ks-vartaloista taivutusta”.

Mainitusta yleisestä kannasta poikkeaa myös Kotuksen sivu Sukunimen Ratas tai­vut­ta­mi­nen (2016), jossa ensin sanotaan, että taivutetaan vieras­kielisten nimien taivutus­ohjeiden mukaan Ratasin : Ratasia : Ratasille, mutta sitten jatketaan: ”Tätä s-loppuista nimeä on mah­dol­lis­ta taivuttaa myös Rataksen.” Tällainen ks:llinen taivutus, jonka lauta­kunnan kannan­otto siis painokkaasti torjuu, on muodostunut vallitsevaksi lehdis­tös­sä. Sivulla sanotaan lisäksi, että käytettäessä taivutusta Ratas : Rattaan (joka olisi yleis­ohjeen mukainen) ”nimen rakenne hämärtyisi enemmän kuin virolaisissa sukunimissä Ilves ja Meri, joita on suositettu taivuttamaan Ilveksen ja Meren”.

Kun Alar Karis oli valittu Viron presidentiksi, Suomen tiedotus­välineet taivuttivat suo­si­tus­ten mukaisesti Karis : Karisin. Kuitenkin Kotus reagoi 1.9.2021 tviitillä ja verkko­sivul­la Alar Karis Viron presidentiksi. Niissä esitetään ensin taivutus Karis : Karisin, mutta sitten myös toinen: ”Kun s-loppuinen nimi tulee tutummaksi, Karis voi mukautua ks-tai­vu­tuk­seen. Vaihto­ehtoinen taivutus­tapa onkin Karis : Kariksen : Karista : Karikselle.”

Kotuksen sivulla suomen kielen lautakunnan toiminnasta vuosina 2000–2009 kuvataan vuoden 2004 päätöstä seuraavasti: ”Käsiteltiin viron nimien taivuttamista ja päätettiin suosittaa taivuttamaan mahdollisimman pitkälle sitaatti­laina­periaatteita noudattaen.” Tästä siis on muissa kannan­otoissa kuitenkin poikettu.

Periaatteessa täysin erillinen kysymys on suomenkielisten sovinnaismuotojen käyttö. Lautakunnan kannanoton ”tiivistelmä” esittää seuraavan: ”Vanhat sovinnaisnimet eli suomeen vanhastaan mukautuneet nimet säilytetään (niitä ei ole paljon), esimerkiksi Tallinna, Tartto, Hiidenmaa, Saarenmaa.” Kuitenkin KOP:n sivu Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu? luettelee kolmisen­kymmen­tä muutakin sovinnais­nimeä. Tosin valtaosa niistä vastaa seuraavaa lautakunnan suosituksen kohtaa: ”Joihinkin nimiin on vakiinnutettu perusosaan suomalainen muoto: Emajoki, Peipsijärvi, Ülemistejärvi, Võrtsjärvi. Ilmansuunnat nimien määriteosassa käännetään kuten kaikissa muissakin ulkomaiden paikannimissä: Itä-Virumaa (Ida-Virumaa), Länsi-Virumaa (Lääne-Virumaa).”

Kielitoimiston sivustossa aiemmin (v. 2006–2007) ollut sivu Viron sovinnaisnimet vastaa luonteeltaan edellä mainittua ohjepankin sivua, mutta


Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 17.7.2025.

Tämä sivu kuuluu n avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.