Suomen kielen normien muutoksia, luku 11 Merkit:

Ajatusviivan lukutapa: 4–6 = neljä viiva kuusi ∼ neljästä kuuteen

Aiemmin on pidetty sopimattomana tai ainakin tyylittömänä lukea ajatusviiva sanana viiva. Esimerkiksi Kielikellon 3/1998 ohjeissa ajatusviivasta sanotaan: ”On huomattava, että raja­kohtaa osoittavaa ajatusviivaa ei yleensä lueta (3–5 % luetaan kolmesta viiteen pro­sent­tiin eikä ’kolme viiva viisi prosenttia’).” Kielikellon 3/2001 kirjoituksessa Ajatusviiva ja yhdysmerkki on esitetty sama ajatus.

Kuitenkin Kielikello-lehden merkkiaiheinen teemanumero 2/2006 esittää ajatusviivan kuvauksessa seuraavan:

Pitkien lukusanojen yhteydessä on usein kätevintä ja selvintä jättää lukusanat taivuttamatta ja lukea myös ajatusviiva sanaksi viiva.

Toisaalta KOKO esittää (kohdassa Ajatusviiva) kannanoton, jonka mukaan lukutapa on arkityylinen:

Merkintätavan 2–4 metriä voi lukea seuraavasti: kahdesta neljään metriä, kaksi neljä metriä, arkisessa tyylissä ”kaksi viiva neljä metriä”.

KOP esittää olennaisesti saman ohjeen sivulla Ajatusviiva: rajakohdat ja osapuolet.

Sellainen ilmaus kuin neljästä kuuteen on kaikkien normien mukaan sinänsä moitteeton. Se ei kuitenkaan sovi kaikenlaisiin lauseyhteyksiin. Esimerkiksi Nopeus nousi neljästä kuu­teen metriin sekunnissa on sanoin kirjoitettuna tai ääneen lausuttuna kaksiselitteinen: se voi tarkoittaa Nopeus nousi 4:stä 6 metriin sekunnissa, siis ’nopeus oli ensin 4 m/s ja nousun jälkeen 6 m/s’, tai Nopeus nousi 4–6 metriin se­kun­nis­sa, siis ’nopeus nousi niin, että nousun jälkeen se oli 4–6 m/s’.