Suomen kielen normien muutoksia, luku 15 Muita muutoksia:

Viillokki ∼ viilokki

NSK esittää sanan viillokki hylättävänä ja viittaa sanaan viilokki. PSK:sta alkaen sanat esitetään synonyymeina ilman kannanottoa. Vielä Kielikellon 2/1983 kirjoituksessa Ruokalajit esitetään:

Viilokki (ei: ”viillokki”) on viipaleiksi leikattua eli viilottua, keitettyä lihaa vaaleassa kastikkeessa.

Vaikuttaa siltä, että vanhan kannan perusteena oli, että viilokki on sanan­johdoltaan hyväksyttävämpi, johdos verbistä viiloa. Sellaista verbiä ei kuitenkaan ole NSK:ssa. Suomen murteiden sana-arkiston synonyymi­kortiston mukaan viiloa esiintyy toisaalta merkityksessä ’viiltää’, toisaalta kylmän aiheuttamaa kipua tarkoittavan verbin vihloa muunnelmana. Tällaisen yleis­kieleen kuulumattoman sanan ajatteleminen kanta­sanaksi on outoa, etenkin, kun viillokki selittyy luontevamman substantiivin viilto tai verbin viiltää (: viillän) johdokseksi. Toisaalta viilo ja viiloa esiintyvät Lönnrotin sana­kirjassa, ja Eino Sakari Yrjö-Koskisen Suomalais-ranskalaisessa sanakirjassa (1900). on viilo ’incision, entaille’ ja viilokki ’fricassé’, joten viilokki lienee alku­peräinen johdos.