Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos vuonna 2011) esittää, ettei liitettä -ko pitäisi käyttää sanassa vai:
»VAIKO»: par. vai
Kysymyspartikkelin lisäämistä lienee pidetty aiheettomana ja vältettävänä, koska vai jo itsessään merkitsee kysymistä kahdesta vaihtoehdosta. NSK on samoilla linjoilla, sillä hakusanan -ko kuvauksessa (kohdassa II 3 d) se merkitsee †-merkillä sanan vaiko hylättäväksi. Tähän liittyy seuraava esimerkki: ”On tarkastettava, onko ase panostettu vaiko ei ’vai eikö’.”
Osmo Ikolan Nykysuomen käsikirja esittää saman kannan ja perustelee sitä seuraavasti kohdassa, jossa on ensin käsitelty etteikö-sanaa (3. painoksessa s. 77):
Tarpeettomasti käytetään kysymysliitettä myös vai-konjunktion yhteydessä, esim. ”– – vaikuttaako niistä vain yksi vaiko (par. vai) useammat yhdessä.” Kysymysliite ei tosin tässä ole sillä tavoin hämmentävä kuin äskeisessä tapauksessa, mutta pelkkä vai on aina vähintään yhtä selvä. Kielen täsmällisyyden kannalta on eduksi, jos myös ”vaiko” jätetään pois käytöstä. Myös sanoissa ”kumpiko” ja ”kumpainenko” kysymysliite on aiheeton. Oikeat asut ovat kumpi, kumpainen.
PSK esittää samanlaisen kannanoton, joskin lievempänä, sanan vai kuvauksen yhdessä esimerkissä:
Tuletko heti vaiko [paremmin: vai] vasta myöhemmin?
KSK:ssa oli aluksi sama esimerkki, mutta v:n 2022 painoksessa sen tilalla on vain esimerkki Tuletko heti vai vasta myöhemmin? Siinä ei siis enää lainkaan oteta kantaa vaiko-sanaan.
Kuitenkin vaiko-sana esiintyy Kielikellossa jo vuonna 1984, ja vuodesta 1999 alkaen se on esiintynyt melko usein. Osittain kyse on lehdelle lähetettyjen kysymysten tekstistä, mutta esiintymiä on myös lehden toimitetussa tekstissä. Esimerkiksi Kielikellon 4/2019 kirjoituksessa Tuntuuko passiivia käytettävän vai tunnutaanko käyttävän? on seuraava kuvateksti, johon vaiko tuntuu sopivan oikein hyvin:
Rantaan näkyy jätetyn vene – vaiko sittenkin "näytään jätetyn"?
Normista on siis ilmeisesti käytännössä luovuttu.
ISK:n kohta -kO-liitteellisten partikkelien kysymyskäytöstä sanoo:
Ilmaukset, joissa kO-liite liittyy partikkeliin, ovat useimmiten kiteytyneet omiin tehtäviinsä, kuten vastaanoton ilmaukset niinkö, ihanko totta ja konjunktiot vaiko, josko, etteikö (» § 813).
Kohta § 813 kuitenkin sanoo lyhyesti vain näin: ”Vaiko esiintyy samoissa konteksteissa kuin vai.” Ainoa esimerkki aiheesta on ”Vaikeaa on selvittää kumpi on suurempi elämän vaiko kuoleman pelko.” Niinpä vaiko tuntuisi olevan yksinkertaisesti sanan vai synonyymi. Sen voi ajatella jotenkin korostavan valintatilannetta. Toisaalta sitä ehkä käytetään esimerkiksi pitkäsanaisten vaihtoehtojen välissä, koska pitempi vaiko tuntuu sopivan paremmin kuin lyhyt vai.