Tittelin taipuminen: historian professori NN:n ∼ historian professorin NN:n

Suomen kielen lautakunta muutti vuonna 2005 kantaa titteleiden taivu­tuk­seen. Aiemman suosituksen mukaan titteliä taivutetaan, jos sillä on gene­tii­vis­sä oleva määrite, esimerkiksi historian professorin Matti Meikäläisen. Uusi suositus sallii myös taivuttamattomuuden: historian professori Matti Meikä­läisen.

Asiaa on kuvattu KKOO:ssa (s. 182–183). Kielikellon 3/2005 artikkeli Nimike­määrit­tei­den (tittelien) taipuminen sisältää laajemman kuvauksen. Sen mukaan vanhat ohjeet olivat seuraavat:

• Henkilönnimen edessä oleva titteli on taipumaton, jos sillä itsellään ei ole määritteitä, esimerkiksi johtaja Virtaselle.
• Eräissä tapauksissa määrite katsotaan osaksi titteliä, joka siksi jää taivuttamatta, esimerkiksi filosofian tohtori Pekka Mäkisen (jossa siis filosofian tohtori katsotaan yhdeksi titteliksi), tasavallan presidentti Tarja Haloselle.
• Henkilönimen edessä oleva titteli taipuu, jos sillä on määrite, esimerkiksi entiselle toimitusjohtajalle Virtaselle, Suomen tasavallan presidentille Tarja Haloselle.
• Tittelin kaltaiseen määritteeseen sovelletaan samoja sääntöjä, esimerkiksi aikakauslehti Kanavassa, mutta suomalaisessa aikakauslehdessä Kanavassa.

Vuonna 1979 lautakunta määritteli tittelin käsitteen uudestaan niin, että tilapäistä, tilanteen mukaan vaihtelevaa asemaa osoittavat henkilönnimen määritteet kuten asianomistaja, hakija, kuulusteltava, syytetty, vakuutettu ja velkoja voitiin katsoa muiksi määritteiksi kuin titteleiksi ja joko taivuttaa tai jättää taivuttamatta: hakijalle Vir­ta­sel­le ∼ hakija Virtaselle.

Vuoden 2005 päätös muutti normia lisää niin, että asemaa kuvaavat sanatkin jätetään taivuttamatta:

Nimikemääritteet, ts. tittelit, arvot, ammattinimikkeet, asemaa kuvaa­vat sanat tms., jotka tarkoittavat jotain roolia, ovat yksinäisinä (= määrit­teet­tö­mi­nä) esiintyessään yleensä taipumattomia. Esimerkkejä: lehtori Pirkko Mäkisen, asian­omis­ta­ja Mat­ti­lal­le, hyökkääjä Juha Lindiä, olympiakaupunki Ateenaan, puheenjohtajavaltio Suomea.

Lisäksi lautakunnan mukaan määritteellisten ”nimikemääritteiden” taivuttamattomuus on yleistynyt. Ilmeisesti tarkoitetaan, että ne saa aina jättää taivuttamatta:

Koska rajanveto taipuvien ja taipumattomien määritteiden välillä on tullut käy­tän­nös­sä yhä hankalammaksi, lautakunta katsoi, että rajan­vedosta voidaan luopua. Näin yksinkertaistetaan nimiin liittyvien attribuuttien, nimikemääritteiden, käyttöä. On kuitenkin aina mahdollista taivuttaa määritettä myös entisten ohjeiden mukaan.

Kuitenkin KKOO:n mukaan seuraavissa tapauksissa titteli taipuu:

• Tittelin määritteessä on omistusliite, esimerkiksi koulumme rehtorille NN:lle.
• Titteliä luonnehtii sanojen entinen, nykyinen, uusi kaltainen ajallisesti suhteuttava määrite, esimerkiksi entisellä ulkoministerillä NN:llä.

Kielikellon 2/2019 pitkähkö kirjoitus Someaktivisti ja tasavallan presidentti – tittelit ja niiden taivuttaminen ei sekään kuvaa asiaa niin, että rajaa taipuvien ja taipumattomien määritteiden välillä ei olisi. Se kyllä esittää monista tapauksista, että määrite voi taipua tai olla taipumatta, mutta se saattaa esittää jommankumman vaihtoehdon tavallisempana tai jopa ainoana. Esitystapa on osittain epäselvä, mutta artikkelin voi tulkita esittävän seuraavan:

• yksisanainen titteli ei taivu; kuitenkin se taipuu, jos siinä on omistus­liite; esim. professori Aallolle, mutta kollegallemme Lahtiselle
• jos oppiarvon nimitykseen sisältyy alaa ilmaiseva kiinteä määrite, titteli ei taivu; esim. filosofian maisteri Virtaselle
• jos adjektiivimääritteen ja tittelin muodostamalla kokonaisuudella on oma määrite, ”tittelin ja määritteen kokonaisuus yleensä taipuu (sitä selvemmin, mitä pitempi määritekokonaisuus on)”; kirjoituksessa on aiheesta kolme esimerkkiä, esim. kunnan teknisen asiantuntijan NN:n, ja niistä kaikista se sanoo, ettei taipumattomuus käy
• muutoin titteli voi taipua tai olla taipumatta.

Tittelien taivuttamisen normien historiaa käsittelee Kielikellon 1/2011 artikkeli Nimikkeen taipuminen erisnimen edellä.