Vanha normi oli, että sanotaan tuli tehdyksi, saatiin tehdyksi. KKOO:n mukaan (s. 203) vuonna 1973 suomen kielen lautakunta kuitenkin hyväksyi rinnalle vaihtoehdon tuli tehtyä, saatiin tehtyä. Päätös on kuvattu Kielikellossa 7 (1974), ja siinä varsinainen kannanotto on seuraava: ”Kielilautakunta katsoi syksyllä 1973, että ei ole syytä enää koettaa yleiskielessä vastustaa sai ja tuli tehtyä -rakennetta.”
KKOO:n mukaan ”ilmaukset tulee tehtyä ja tulee tehdyksi ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia”. Asia sanotaan samoin sanoin Kielikellon 4/2014 artikkelissa Rajattuja ongelmia puhutuilla sivuilla. Avoimeksi siis jää, mikä merkitys- tai sävyero niillä on.
Muutoksesta ei ilmeisesti kerrottu kovin laajasti. Kielikellon 2/1984 artikkelissa Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan” sanotaan:
Aivan viime aikoina on näkynyt merkkejä siitä, että myös lauseopin kysymyksissä on alettu joustaa. Vielä muutama vuosi sitten oli väärin kirjoittaa ”Työ tuli tehtyä”, piti olla ”Työ tuli tehdyksi”. Nykyään kumpikin lause on mahdollinen. Syynä tehtyä-tyypin hyväksymiseen oli, että sitä oli vaikea karsia kielestä, koska se on käytössä laajalti länsimurteissa.
Vielä Kielikellon 4/2009 artikkelissa Riehuja saatiin kaadettua maahan vastataan lukijakysymykseen ”eikö oikea muoto olisi saatiin kaadetuksi?”.
Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas esittää (4. painoksessa s. 83) seuraavan: ”Tätä tyyppiä [tuli tehtyä] pidetään hyväksyttävänä yleiskielessäkin; sävyltään se tosin saattaa joistakuista tuntua arkisemmalta kuin translatiivirakenne.”