Tietoinen

Sana tietoinen esiintyy ensi kerran Renvallin sana­kirjassa (1826), ja sen merkitys on vaihdellut. Erityisesti suhtautuminen ilmaukseen olla tietoinen jostakin on muuttunut. Renvall esittää latinan­kieliseksi vastineeksi ”scientia præditus” (suunnilleen ”tiedolla varustettu”) ja saksan­kieliseksi ”kundig, wissend”, joten merkitys vaikuttaa yksin­kertaiselta: ’sellainen, joka tietää, tietävä’. Synonyymiksi Renvall mainitsee sanan tiedollinen, joka on myöhemmin saanut toisen merkityksen.

NSK:n mukaan tietoinen‑sanaa käytetään

• yhdys­sanojen jälki­osana (esimerkiksi laajatietoinen)
• merkityksessä ’jotakin t. jostakin tietävä’, ja tähän liittyy huomautus ”Olla t. jstak, us. par. tietää” ja toisaalta kolme esimerkkiä sellaisesta käytöstä
• tiedostetuista sielun­elämän ilmiöistä; jstk, jonka olemus olemus tai tarkoitus on tekijälle täysin selvillä, tarkoituksellinen, tahallinen”, vasta­kohtana tiedottomalle, tahattomalle.

PSK:sta ensimmäinen kohta on poistettu, mutta tämä on ehkä vain kuvaus­tavan muutos: sellaisen käytön kai katsotaan selittyvän merkityksellä ’jotakin t. jostakin tietävä’. Kolmas kohta taas on jaettu kahtia: ”tietoisuudessa oleva, tiedostettu” ja ”tahallinen, tar­koi­tuk­sel­li­nen”. Normien kannalta olennaisinta on, että aiemman keskimmäisen kohdan huomau­tus on mukana hiukan laajennetussa muodossa: ”Olla t. jstk us. paremmin: olla selvillä, perillä jstk, tietää”.

Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas on vielä samoilla linjoilla, vieläpä tiukemmin; se esittää 3. painoksessa (2007) :

Ilmaus »on tietoinen jostakin» yleensä korvattavissa luontevammalla sanonnalla: »en ollut tietoinen [par. en tiennyt; en ollut selvillä t. perillä] suunnitelmasta».

Kannanotot ovat siis olleet melko epämääräisiä. Niiden pohjana on ehkäpä ollut vain ajatus, että on parempi käyttää yksin­kertaista kuvaavaa verbiä kuin olla‑sanaa ja adjektiivia. Virittäjässä 3/1939 esitetään Oikea­kielisyys-osastossa otsikon ”Paremmin sanoen . . .” alla varsin jyrkkä kanta, mutta ilman perustelua:

»Viron lähettiläs Köpenhaminassa (!) Menning oli kyllä yrityksestä tietoinen . . .» (Helsinkiläisen sanoma­lehden »väliartikkelista» 19. 11. 39.) Jos kysymyksessä olisi jonkun aloittelevan kynäilijän lause, ei asiasta maksaisi vaivaa edes huomauttaa. Mutta kun sen kirjoittaja on korkea­koulun professori, lienee aiheellista taas muis­tut­taa, että yllä­siteeratussa lauseessa esiintyy tietoinen ‑sanan rahvaan­omaista, huo­li­tel­tuun yleis­kieleen sopimatonta väärin­käyttöä ja että lause paremmassa asussa kuuluisi: Viron Kööpen­haminan-lähettiläs M. tiesi kyllä yrityksestä.

KSK:ssa ei enää esitetä mitään kannanottoa, ainoastaan seuraava kuvaus: ”Olla tietoinen jstak olla selvillä, perillä jstak, tietää.”

Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.

Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.