Sana teollisuus kehitettiin vuonna 1847 suomen kieleen tarkoittamaan aineellisten hyödykkeiden jalostamista varsinkin tehdasmaisesti ja massatuotantona, aika lailla samaa kuin ruotsin industri silloin tarkoitti. Tämän mukaisesti sen kuvaa vielä NSK.
Englannin sanan industry laajempi merkitys on vaikuttanut sekä ruotsiin että suomeen ainakin jo 1950-luvulla, mutta tätä pidettiin torjuttavana. Matti Sadeniemi käsitteli asiaa 9.9.1960 Yleisradiossa pitämässään kielipakinassa (julkaistu SKS:n kirjasessa Kielivartio, Tietolipas 25, otsikkona ”Kartettavista käännöslainoista”). Tarkasteltuaan ensin sanaa ukkosmyrsky (jonka tilalle hän suositti sanaa ukkonen tai ukonilma, mutta joka KSK:ssa ilman huomautusta ja selitystä) hän jatkaa:
Toinen ja hullumpi esimerkki englannin vaikutuksesta on puhe esim. huviteollisuudesta. Se on englanniksi entertainment industry — mutta on väärin kääntää tässä industry sanalla teollisuus. Suomen teollisuus merkitsee aina tavaran jalostamista, mutta huvittelupaikat, ravintolat, varieteet eivät toki ole teollisuuslaitoksia eikä niiden pito teollisuutta. Edelleen näkee lehdissä sellaisiakin sanoja kuin hotelliteollisuus, matkailuteollisuus, jopa turistiteollisuus. Näm »teollisuudet» eivät kuitenkaan tuota hotelleja eivätkä turisteja. Industry merkitsee englannissa myös elinkeinoa tai liike-elämän alaa yleensä. Huviteollisuus, hotelliteollisuus, turistiteollisuus olisivat suomeksi huviala, hotelliala, matkailuala
Kuitenkin PSK ja KSK, esitettyään ensin sanan vanhan merkityksen ja lukuisia esimerkkejä siitä, lisäävät:
Kuv.suurimittaisesta tuotannosta.Viihdeteollisuus.Iskelmäteollisuus.Matkailuteollisuus paremmin: matkailuelinkeino.
Sanan laajentunut (tai ”kuvaannollinen”) käyttö siis yleisesti hyväksytään, mutta yhdestä yhdyssanasta esitetään paremmin-huomautus. (Huomautus on hakusanassa matkailuteollisuus muodossa ”paremmin: matkailuala, ‑teollisuus”.) Tämän logiikka jää auki, samoin kuin se, mitä ”suurimittainen tuotanto” tarkoittaa.
KSK:ssa on myös huviteollisuus (selityksenä ”viihdeteollisuus”) ja seksiteollisuus, selityksenä ”seksielokuvien ja -lehtien, seksiin liittyvien tavaroiden yms. teollinen tuottaminen” (joka vaikuttaa varsin teennäiseltä teollisuudeksi selittämiseltä) ja tajuntateollisuus (vielä teennäisemmin ”joukkoviestinnästä ja teollisesta tuotannosta, joka vaikuttaa t. pyrkii vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja arvostuksiin”. Suurin osa teollisuus-loppuisista KSK:n yhdyssanoista kuitenkin liittyy selvästi aineelliseen tuotantoon.