Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Teollisuus

Sana teollisuus kehitettiin vuonna 1847 suomen kieleen tarkoittamaan aineellisten hyö­dyk­kei­den jalostamista varsinkin tehdas­maisesti ja massa­tuotantona, aika lailla samaa kuin ruotsin industri silloin tarkoitti. Tämän mukaisesti sen kuvaa vielä NSK.

Englannin sanan industry laajempi merkitys on vaikuttanut sekä ruotsiin että suomeen ainakin jo 1950-luvulla, mutta tätä pidettiin torjuttavana. Matti Sade­niemi käsitteli asiaa 9.9.1960 Yleis­radiossa pitämässään kieli­pakinassa (julkaistu SKS:n kirjasessa Kieli­vartio, Tieto­lipas 25, otsikkona ”Kartettavista käännös­lainoista”). Tarkasteltuaan ensin sanaa ukkos­myrsky (jonka tilalle hän suositti sanaa ukkonen tai ukonilma, mutta joka KSK:ssa ilman huomautusta ja selitystä) hän jatkaa:

Toinen ja hullumpi esimerkki englannin vaikutuksesta on puhe esim. huvi­teol­li­suu­des­ta. Se on englanniksi enter­tain­ment industry — mutta on väärin kääntää tässä industry sanalla teollisuus. Suomen teollisuus merkitsee aina tavaran jalostamista, mutta huvittelu­paikat, ravintolat, varieteet eivät toki ole teollisuus­laitoksia eikä niiden pito teolli­suutta. Edelleen näkee lehdissä sellaisiakin sanoja kuin hotelli­teollisuus, matkailu­teollisuus, jopa turisti­teollisuus. Näm »teollisuudet» eivät kuitenkaan tuota hotelleja eivätkä turisteja. Industry merkitsee englannissa myös elin­keinoa tai liike-elämän alaa yleensä. Huvi­teollisuus, hotelli­teollisuus, turisti­teollisuus olisivat suo­mek­si huvi­ala, hotelli­ala, matkailu­ala

Kuitenkin PSK ja KSK, esitettyään ensin sanan vanhan merkityksen ja lukuisia esimerkkejä siitä, lisäävät:

Kuv.
suurimittaisesta tuotannosta.
Viihdeteollisuus.
Iskelmäteollisuus.
Matkailuteollisuus paremmin: matkailuelinkeino.

Sanan laajentunut (tai ”kuvaannollinen”) käyttö siis yleisesti hyväksytään, mutta yhdestä yhdys­sanasta esitetään paremmin-huomautus. (Huomautus on haku­sanassa matkailu­teollisuus muodossa ”paremmin: matkailuala, ‑teollisuus”.) Tämän logiikka jää auki, samoin kuin se, mitä ”suuri­mittainen tuotanto” tarkoittaa.

KSK:ssa on myös huviteollisuus (selityksenä ”viihde­teollisuus”) ja seksi­teollisuus, seli­tyk­se­nä ”seksi­elokuvien ja -lehtien, seksiin liittyvien tavaroiden yms. teollinen tuot­ta­mi­nen” (joka vaikuttaa varsin teennäiseltä teollisuudeksi selittämiseltä) ja tajunta­teollisuus (vielä teennäisemmin ”joukko­viestinnästä ja teollisesta tuotannosta, joka vaikuttaa t. pyrkii vai­kut­ta­maan ihmisten mielipiteisiin ja arvostuksiin”. Suurin osa teollisuus-loppuisista KSK:n yhdys­sanoista kuitenkin liittyy selvästi aineelliseen tuotantoon.