Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Teknologia ∼ tekniikka

PSK kuvaa sanaa teknologia niin, että sillä on kolme merkitystä: 1) oppi (luonnon) raaka-aineiden jalostuskeinoista; 2) tekniikan teoreettinen puoli, tekniset tieteet; 3) tekniikka. Viimeksi mainitun merkityksen se esittää vain epäsuorasti ja sellaisena, että teknologia-sanan sijasta olisi parempi käyttää tekniikka-sanaa:

3. Tieteen ja teknologian [= paremmin: tekniikan] saavutukset. Ase-, avaruus­tekno­logia paremmin: ase-, avaruus­tekniik­ka. Korkea teknologia paremmin: huippu­tekniikka.

NSK:ssa on näistä merkityksistä vain ensimmäinen, laveasti selitettynä: ”oppi, joka käsit­telee työtapoja, -koneita, ja -välineitä, joita käytetään luonnosta saatujen aineiden jalostamisessa”. Tämä oli ehkä liian rajoittava kuvaus. Pienen tieto­sana­kirjan (1925–1928) kuvauksen mukaan teknologia on ”ammatti­oppi, joka käsittelee työtapoja, ‑koneita ja -välineitä, joita käytetään valmistettaessa luonnon­tuotteista tarve­aineita ja ‑esineitä” ja ”jakaantuu mekaaniseen ja kemialliseen tekno­logiaan”.

KSK:ssa kuvaus oli ensin saman­lainen kuin PSK:ssa, mutta sitten (ehkä vuonna 2023) kuvaus muuttui täysin: ”vars. pitkälle kehittynyt tekniikka (1) ja sen sovellukset, us. nähtynä laajoina kokonaisuuksina”.

Teknologia-sanan käyttö tekniikkaa tarkoittamassa oli käytännössä hyväksytty jo aiem­min: Kielikellokin oli käyttänyt sitä niin. Esimerkiksi Kielikellon 3/2013 artikkelissa Suomen kieltä huoltamassa – Ruotsissa esiintyy sana kieliteknologia, ja Kielikellon 3/2013 ar­tik­ke­lis­sa Esineitä tulostamaan on ilmaukset avaruusteknologian tarpeisiin, uusi tekno­logia.