Tehdessä-tyyppiseen verbinmuotoon perustuvasta lauseenvastikkeesta (esimerkiksi tullessani eilen kotiin) on kielenhuollossa aiemmin esitetty kaksi perusohjetta:
Muutamat tämäntyyppiset lauseenvastikkeet ovat kuitenkin muodostuneet sanonnoiksi, joiden merkitys on muuntunut. Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas mainitsee (4. painoksessa s. 85) tästä esimerkkeinä ”kiteymät” tarpeen vaatiessa, sateen sattuessa ja esimiehen estyessä. Se kuitenkin jatkaa:
Yleensä ei temporaalista lauseenvastiketta kuitenkaan pitäisi käyttää jos-lauseen sijasta. Korjattavia ovat esim. seuraavat virkkeet: »Toteutuessaan voimalasuunnitelma voi pahasti tärvellä rantamaiseman» (on ilmeisesti tarkoitettu: Jos voimalasuunnitelma toteutuu, se voi pahasti tärvellä rantamaiseman). »Hävitessään keskustapuolue joutuu turvautumaan yhteistyöhön muiden ryhmien kanssa» (tarkoitettu: Jos keskustapuolue häviää, se joutuu – –).
KKOO:n mukaan (s. 217) kuvaa tehdessä-rakenteen voidaan ”joskus” tulkita ilmaisevan ehtoa. Se ei rajaa sellaista käyttöä muutamiin kiteytymiin. Esimerkkejä ovat vahingon sattuessa, maksun viivästyessä, junan myöhästyessä ja otsikkoteksti Voittaessaan presidentinvaalit Prohorov hajottaa parlamentin. Viimeksi mainitun KKOO tosin esittää esimerkkinä kaksitulkintaisuudesta ja antaa ohjeen ”Jos haluaa, että ehdon merkitys on täysin yksiselitteinen, kannattaa käyttää jos- tai mikäli-lausetta”.
KKOO kuvaa myös tehdessä-rakenteen käyttöä ja-lauseen tehtävässä, esimerkiksi Kokous on maanantaina asialistan ollessa seuraava. Sellaistakin kielenhuolto on aiemmin pitänyt virheellisenä. KKOO kuvailee ongelmia, joita käyttö voi aiheuttaa (mm. ”kokonaisuus voi ontua”, ”monitulkintaisuutta voi syntyä”), mutta ei esitä rakennetta sinänsä virheellisenä. Esimerkiksi virkkeestä Alonso ajoi – – toiseksi nopeimman ajan – – Kimi Räikkösen ollessa seitsemäs se esittää, että ”selvemmin” asian voisi sanoa ja-lausetta käyttäen.