Sanan tarvis käytön normit eivät periaatteessa ole muuttuneet, mutta muutos on ilmassa. NSK kuvaa sanan ilman mitään tyylilajimerkintää, mutta PSK:ssa ja KSK:ssa on merkintä ”vars. ark.”. Tämä ehkä heijastelee sitä, että sana on alettu kokea arkiseksi, ehkä jopa selvästi arkiseksi. Taustalla on ehkä se, että kieleen on viime vuosikymmeninä tullut runsaasti -is-loppuisia sanoja, joita on aiemmin ollut varsin vähän, ja uudet sanat ovat yleensä selvästi arkisiksi koettuja: julkkis, lippis, mustis, pissis jne.
Sanakirjojen kommentin merkitys jää epäselväksi. Esimerkiksi vuonna 2015 sanaa käytettiin Kielikellossa yhteydessä, jota voisi luonnehtia jopa juhlapuhemaiseksi: ”Jos kielisuhteet ovat muuttuneet, on ollut tarvis laatia osoitenimistöä myös toisella kotimaisella kielellä.” Löysin Kielikellosta kaikkiaan 13 sanan tarvis esiintymää (ja yhden, jossa se on selvästi sanan tarvitsisi murremuoto tekstinäytteessä). Niissä se esiintyy rakenteessa on tarvis + infinitiivi, paitsi yhdessä substantiivin kanssa: on tarvis painokkaampaa viittausta. Voidaankin sanoa, että nykyisen yleiskielen kannalta tarvis on lähinnä adverbi, joka esiintyy vaun mainitussa rakenteessa, pikemminkin kuin vajaataivutteinen substantiivi, jollaisena sanakirjat sen vielä esittävät.