Vuonna 2006 suomen kielen lautakunta antoi uuden suosituksen sellaisista rakennusten, toimitilojen ja salien nimistä, jotka aiemmin suositettiin kirjoitettavaksi yhteen ilman yhdysmerkkiä, esimerkiksi Tamperetalo ja Topeliussali. Lautakunnan toimintaa vuosina 2000–2009 kuvaava sivu esittää: ”Uuden suosituksen mukaan tällaiset nimet voidaan kirjoittaa myös yhdysmerkillisinä Tampere-talo, Topelius-sali.” Myös Kielikellon 1/2010 artikkeli Yhdysmerkin käytön ja paikannimien oikeinkirjoituksen vaiheita esittää muutoksen väljennyksenä: ”yhdysmerkkiä voidaan käyttää sellaisissa nimissä kuin Tampere-talo, Mannerheim-museo, Aalto-keskus”. Se kuitenkin viittaa Kielikellon 4/2006 artikkeliin Antintalosta Hartwall-areenalle, jonka mukaan lautakunta nimenomaan suosittaa yhdysmerkin käyttöä, joskin kuvausta pehmentävät myöhemmin ”voidaan kirjoittaa” -ilmaukset:
Kielilautakunta päätti kokouksessaan 20.11.2006 suosittaa julkisten rakennusten, toimitilojen ja salien nimissä käytettäväksi yhdysmerkkiä, kun nimessä on alkuosana perusmuotoinen (nominatiivimuotoinen) erisnimi ja jälkiosana nimettävän kohteen lajia ilmaiseva sana (esim. talo tai sali). Aiemmin tämäntyyppiset nimet on suositettu kirjoittamaan ilman viivaa (esim. Topeliussali). Nyt hyväksytään siis (jo aiemmin yleistynyt) kirjoitustapa Kerava-talo, Topelius-sali, Eiffel-torni, Hartwall-areena, Pohjola-stadion ja Turku-halli. – –
Edelleen voidaan kirjoittaa entisen ohjeen mukaan Karjalatalo ja Kokkolasali; vakiintuneita kirjoitusasuja ei ole syytä ruveta muuttamaan. Tällä tavoin kieleen jää rinnakkaisuutta, mutta nykyinen sekava kirjoitusasujen kirjo kuitenkin vähitellen yhdenmukaistuu.
– –
Uudella suosituksella yksinkertaistetaan ohjetta: rakennusten ja toimitilojen nimet voidaan kirjoittaa samalla tavoin kuin muutkin erisnimen sisältävät yhdyssanat (Matti-setä, Päijänne-purjehdus, loma-Suomi). Tämäntapaiset yhdyssanat ovat olleet kielenkäyttäjille mallina, kun on alettu kirjoittaa Järvenpää-talo, Snellman-sali jne. Nyt ohje ja käytäntö kohtaavat toisensa.
Täytyy kuitenkin muistaa, että maantieteelliset nimet, esimerkiksi Tenojoki ja Araljärvi, sekä nimityyppi Helsinkipuisto (kuten asemakaavanimetkin) kuuluvat eri ryhmään ja erilaisten ohjeiden piiriin.
Suosituksessa esimerkkinä mainittu Eiffel-torni poikkeaa myös alkuosan muodon suhteen aiemmasta suosituksesta. Kielikellon 4/1994 artikkelissa Ulkomaisten rakennusten nimet suomenkielisessä tekstissä suositellaan genetiivialkuista asua Eiffelin torni tai Eiffelintorni. Sen mukaan ”ulkomaalaisetkin nimet ovat suomen kannalta luontevia genetiivialkuisina”. Aiemmin genetiivialkuisuutta on suositettu vahvemmin, esimerkiksi Matti Sadeniemen kielipakinassa ”Yhdyssanatyypistä Sibelius-puisto” 11.2.1960 (julkaistu Kielivartio-kirjassa).
Käytännössä suositus on muutettu aiemmasta poikkeavaksi, koska kyseessä ovat erisnimet. Yhdysmerkin käytöstä päättää nimen antaja. Ei juuri voitane ajatella, että nimen antamisen jälkeen itse kukin kirjoittaja itse ratkaisisi, käyttääkö hän nimessä yhdysmerkkiä.
Aiempaa kantaa edustavat ja perustelevat Kielikellossa 3/1998 julkaistut yhdysmerkin käytön ohjeet:
Jos yhdyssanan jälkiosa kuuluu kiinteästi itse nimeen, ei yhdysmerkkiä käytetä. Tähän ryhmään kuuluvat monet maantieteelliset sekä rakennusten nimet.Oulujoki
Tamperetalo
Alminsali
– –Oulujoen nimi ei ole ”Oulu” (”Oulu-joki”) eikä talon nimi ”Tampere”, vaan sanat joki ja talo ovat osa nimeä.