Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Siviilipalvelu(s)

NSK:n mukaan siviilipalvelus on palvelemista siviili­tehtävissä eli muissa kuin sotilas­tehtävissä; kyse on tällöin yleensä julkisen hallinnon virasta. Tämän NSK esittää hiukan epäsuorasti, esimerkin kautta:

[siviili]palvelu|s s. Pitkä­aikaisesta nuhteettomasta sotilas- tai s:ksesta annettu kunnia­merkki.

Uudissanasto 80:ssä esitetään uusina sanoina seuraavat:

siviilipalvelu asevelvollisuuden suorittaminen vars, omantunnon syistä puolustus­laitoksen ulko­puolella.

siviilipalvelumies siviilipalvelua suorittava varusmies.

Tämä on sikäli erikoista, että jo kirjan ilmestyessä (v. 1979) oli laki­tekstiin (laki aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta) otettu sana siviilipalvelus, eli vanhan sanan merkitystä oli muutettu sen sijaan, että olisi otettu käyttöön siitä hiukan poikkeava sana siviilipalvelu. Käytännössä kumpaakin sanaa käytetään yleisesti ilman merkitys­eroa. Virallinen, PSK:ssa, KSK:ssa ja laeissa käytetty sana siviilipalvelus.

PSK:n määritelmä on ”asevelvollisuuden suorittaminen vakavista oman­tunnon­syistä puolustus­laitoksen ulkopuolella”. KSK käyttää ilmausta ”vakaumukseen perustuvista syistä”. Nämä vaihtelut eivät kuvastane sanan merkityksen muuttumista, vaan vain kuvailu­tapojen eroja. Asia­sisällön muuttumista lainsäädännön muutosten takia merkitsee sen sijaan KSK:ssa esitetty toinen merkitys ”palvelus, jonka nainen joutuu suorittamaan keskeytettyään määräajan jälkeen vapaaehtoisen asepalveluksensa”.