Kielitoimiston toukokuun 2014 uutiskirjeessä sanotaan:
Alkukesästä kukkivat muun muassa huumaavasti tuoksuvat syreenit. Tästä öljykasveihin kuuluvasta pensaasta tai puusta voi käyttää kirjoitusasua syreeni tai sireeni – molemmat ovat oikein.
Tämä on sikäli outoa, että vaikka NSK, NSSK ja PSK esittävät sanan sireeni merkityksessä ’syreeni’ aivan neutraalisti, KSK liittää sen tällaiseen käyttöön merkinnän ”ark.” (= arkinen).
KSK:n kanta on ymmärrettävä, koska kasvitieteessä ja muutenkin asiatyylissä kasvin (kasvityypin) nimenä on nimenomaan syreeni. Muoto sireeni on tavallinen arkikielessä ja esiintyy myös runokielessä. Voidaankin tulkita, että tässä on kyse harvinaisesta normin tiukentamisesta: aiemmin yleiskielisenä pidetty vaihtoehto määritellään nyt arkikieliseksi.
Kieli-ikkunassa Syreenin synty sanotaan neutraalisti ”Tuoksuvin kukkatertuin hehkuvan syreenin, toisten mielestä sireenin, tieteellinen nimi on Syringa.” Toisaalta kyse ei ole kielenhuoltotekstistä, vaan sanan etymologiasta.