Suomen kielen lautakunta päätti vuonna 1994 muuttaa sanojen seurauksena ja tuloksena käytön sääntöjä. Aiemmin ne kuvattiin essiivimuodoiksi, jotka viittaavat lauseen subjektiin tai objektiin. Niinpä esimerkiksi lausetta hän kuoli vilustumisen seurauksena pidettiin virheellisenä, koska hän ei suinkaan ollut vilustumisen seuraus. Kuitenkin näitä sanoja oli alettu käyttää postposition tavoin ja niin, että niiden alkuperäinen merkitys hämärtyi. Niillä muodostetuista rakenteista tuli kokonaisen lauseen määritteitä. Kehitykseen lienevät vaikuttaneet ruotsin prepositiomaiset ilmaukset ”som följd av” ja ”som resultat av”.
Vielä Kielikellon 1/1985 kirjoituksessa Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa? kolme lukion äidinkielen lehtoria kirjoittaa: ”Myös tuloksena-, seurauksena-essiivien viittaussuhteen ymmärtäminen vaatii oppilaalta keskittyvää pohdintaa ja loogisuutta: ’Jatkuvan myöhästelyn seurauksena joutuu rehtorin puhutteluun.’”
Suomen kielen lautakunta otti kantaa seuraavasti:
Lautakunta katsoi, että seurauksena- ja tuloksena-essiivejä voi usein käyttää luontevasti myös koko lauseen määritteinä. On kuitenkin huomattava, että kaikki seurauksena- ja tuloksena-essiivit eivät ole hyväksyttäviä. Sanonnan onnistuneisuus on arvioitava tapaus kerrallaan. Nykykielen kannalta on perusteltua asettaa etusijalle lauserakenteen ja sanonnan selkeys ennen oikean lauseopillisen määritesuhteen vaatimusta.
Päätöstä on selostettu Kielikellon 2/1994 artikkelissa Seurauksena ja tuloksena – määritesuhteen ongelma. Artikkelissa ei esitetä yhtään esimerkkiä, jossa seurauksena- tai tuloksena-essiivi olisi varauksetta hyväksyttävä, joten kannanotto jää epäselväksi.
KKOO kuvaa (s. 148) seurauksena-sanan syytä tai perustelua ilmaisevana postpositiona ja esittää siitä seuraavan esimerkin: Kansalaissodan seurauksena jäi orvoksi noin 15 000 lasta. Myös KSK:ssa on sanojen seuraus ja tulos kuvauksissa esimerkkejä tämäntapaisista rakenteista.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 30.7.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.