Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Setämies

NSK:ssa setämies on sekä yksin­kertaisessa merkityksessä ’setä’ että erityisessä mer­ki­tyk­ses­sä. jonka se kuvaa sanoilla ”maatalossa asuva isännän naimaton veli, jolle tämä on luovuttanut talo-osuutensa”.

PSK:sta sana on jätetty kokonaan pois. KSK:ssakaan sitä ei ilmeisesti ollut ennen vuotta 2018, sillä se on (ilman selitystä) listassa ”Päivitetyn Kielitoimiston sanakirjan uusia haku­sanoja” Kielikellon 2/2018 artikkelissa Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan. Muutoksen tarkoitus oli ilmeisesti se, että sanakirjaan otettiin sana uudessa merkityksessä, joka kuvataan sanoilla ”keski-ikäisestä, setämäisestä, asenteiltaan van­hoil­li­ses­ta miehestä”. Ensimmäisenä KSK tosin mainitsee vanhemman merkityksen: ”isän t. isännän (kotona asuvasta, naimattomasta) veljestä”. Se esitetään nyt aika lailla vanhentuneena, merkintänä ”vars. aik.”, eikä ole mitään ilmeistä syytä, miksi tämä vanhan merkityksen latistettu versio on otettu mukaan. Varsinainen tarkoitus on ilmeisestikin ollut, että sana­kirjaan on saatu näennäisen asiallisena tietty haukkuma­sana. Sanan luonne ilmenee esimerkiksi Kotuksen blogin kirjoituksesta Mä vaan däbään, jossa käytetään mm. ilmausta setämiehet ja muut urpot.