NSK:ssa sanan salama taivutus on monimuotoinen: monikon genetiivi voi olla salamoiden, salamoitten, salamain, salamien tai salamojen, joista kaksi viimeksi mainittua ovat sulkeissa, mikä tarkoittaa niiden osoittamista normaalityyliin kuulumattomiksi tai harvinaisiksi. Monikon partitiivi on salamoita, salamia tai salamoja, joista kaksi viimeistä ovat sulkeissa. Kieli-ikkunassa Kielineuvontaa 60 vuotta kuvataan kielineuvontapuhelimen ensimmäisessä, 1.6.1945 aloitetussa päiväkirjassa olevia merkintöjä näin:
Sanojen taivutusta kysytään joka päivä, niin silloinkin: miten taipuu salama, salamia vai salamoita? Kumpaakin pidettiin mahdollisena; myöhemmin on vakiintunut muoto salamoita.
Vakiintuminen ei siis suoraan ilmene vielä NSK:sta. Lisäksi esimerkiksi E. A. Saarimaan ”Kielenoppaassa” on (6. painoksessa v. 1964) hakemistossa kohta ”salam|a ‑oita ‑ita 19”, ja sivulla, johon se viittaa, esitetään: ”On olemassa sellaista rinnakkaisuutta, että sanotaan esim. ankaroita ja ankaria – –. Molemmat asut kilpailkoot toistaiseksi keskenään.”
PSK:ssa salama kuuluu taivutustyyppiin 12, jonka mallisana on kulkija, ja tämän mukaisesti monikon genetiivillä on vain muodot salamoiden, salamoitten ja salamain, joista viimeksi mainittu on sulkeissa; sulkeiden merkitystä tässä yhteydessä ei ole määritelty.
Kielikellon 2/2004 kirjoitus Näkyykö taivaalla salamia? esittää selvän ohjeen:
Yleiskielessä salama taipuu monikossa o:llisena: Taivaalla näkyy salamoita. Salamoiden (tai salamoitten) voima on suuri.
– – Eräissä murteissa taivutetaan myös esimerkiksi perunia ja salamia. Silti näidenkin sanojen suositeltava taivutustapa huolitellussa ja etenkin kirjoitetussa yleiskielessä on perunoita ja salamoita.
NSK:ssa sanalle peruna on monikon partitiivissa myös muodot perunia ja perunoja, joskin sulkeissa. PSK:ssa ja KSK:ssa on vain perunoita.
Kuitenkin KSK:ssa on sanalle salama kaksi taivutuskaavaa: ”12, (10)” (mallisanoina kulkija ja koira). Siinä on esitetty sanan useat taivutusmuodot kummankin kaavan mukaisesti, muun muassa salamien ja salamia. Sanakirja ei määrittele sulkeiden merkitystä tässäkään yhteydessä, ja luonnollisinta on tulkita, että ne merkitsevät vain harvinaisemmuutta.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 17.7.2025.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.