NSK:n mukaan sanaa ryyni ”viljakasvien jyvistä, jotka on valmistettu ravintoaineeksi kuorimalla ja toisinaan lisäksi litistämällä”. PSK:n ja KSK:n mukaan ”kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä”, ja tähän liittyy lisäys ”2. ark. em. tuotteista höyrytettynä ja litistettynä, hiutale.”
Yhteistä määritelmille on, että viljakasvin jyvät on kuorittu. NSK:ssa ne on ehkä lisäksi litistetty. KSK:ssa taas ehkä rikottu.
Mannaryynit mahtuvat vain uudemman määritelmän puitteisiin, sillä ne on valmistettu kuorituista vehnänjyvistä rouhimalla ne pienemmiksi. Vanhemman määritelmän mukaisia olivat entisaikojen kauraryynit, jotka oli kuorimisen jälkeen vain litistetty. Nykyisin sellaisia ei enää kai myydä, vaan litistetyt kauranjyvät vielä esikypsennetään höyryttällä, eikä kumpikaan määritelmä viittaa kypsentämiseen. Nykyisin tuotteita ei myydäkään kauraryyneinä eikä kaurasuurimoina, vaan kaurahiutaleina, vaikka KSK:n mukaan niitä sanottaisiin arkikielessä myös ryyneiksi.
Sanat ryyni ja suurimo ovat sanakirjojen mukaan synonyymeja ilman muuta mainintaa tyylilajista tms. kuin se, että suurimo on tavallisempi elintarviketeollisuudessa. Vaikka ryyni on vanha lainasana ja suurimo taas näyttää olevan johdos sanasta suuri (ja saattaa ollakin), missään kielenohjeissa ei liene asetettu kumpaakaan etusijalle. Kouluissa, talousalan oppilaitoksissa tms. on saatettu ottaa kantaa.