Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Romani ← mustalainen

NSK:n mukaan romaani on (tietynlaista kirjaa tarkoittavan merkityksen ohella) ”musta­lais­ten itsestään käyttämä nimitys”. PSK:ssa sävy on jo toinen, vaikka päähakusanana onkin edellen mustalainen. Sen mukaan romaani on ”1. mustalainen. 2. mustalaisten kieli, romaa­nin kieli.”

Kielikellon 1/1993 artikkeli Romani eli mustalainen toteaa, että kirjoitus­asu romaani oli ”tietoisesti vakiinnutettu” ja että sen ohella oli esiintynyt myös asu romani. Se jatkaa:

Romaani-sanan oikeinkirjoitus on viime vuosina alkanut uudelleen vaihdella. Eräät mustalaisväestöön kuuluvat ja heidän asioitaan ajavissa yhteisöissä toimivat valta­väestön edustajat ovat ruvenneet johdonmukaisesti käyttämään kirjoitusasua romani. Myös eräissä virallisissa yhteyksissä on muutama vuosi sitten alettu käyttää lyhytvokaalista kirjoitustapaa. Tämän kannan otti muun muassa valtioneuvosto, kun se 30.11.1989 asetti (1956 perustetun) mustalaisasiain neuvottelukunnan tilalle romaniasiain neuvottelukunnan.

Artikkelin kirjoittaja esittää:

Suomen kieleen omaksuttujen vierassanojen kirjoitusasun ratkaiseva yleinen – vaikka ei poikkeukseton – periaate on etymologinen: pyritään noudattamaan lähtökielen kestoa. Siksi olisi aiheellista luopua kirjoitusasusta romaani, joka siis perustuu siihen, että välittömäksi lainanantajakieleksi oletettiin ruotsi.

Loppuhuomautus on erikoinen, koska sana on (mm. Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan) tullut nimenomaan ruotsista. Toisaalta ruotsissa sanan a-vokaali on painoton ja lyhyt. Avoimeksi jää, miksi suomeen aikoinaan otettiin pitkä­vokaalinen asu.

Artikkeli jatkaa selostamalla, että tämä näkemys hyväksyttiin:

Edellä esiteltyjen näkökohtien perusteella [suomen kielen] lautakunta päätti suosittaa kirjoitusasuksi ensijaisesti muotoa romani mutta pitää toistaiseksi hyväksyttävänä myös pitkävokaalista muotoa romaani. – –

Oikeinkirjoitussuositusta antaessaan suomen kielen lautakunta muistutti vielä, että myös sana mustalainen on edelleen käypä nimitys.

KSK ei kuitenkaan lainkaan mainitse sanaa romaani tässä merkityksessä. Nimityksenä on romani, jonka selitys on melko kiertelevä: ”Romanit (ilmeisesti Intian alueelta) eri puolille vaeltaneita etnisiä vähemmistöryhmiä, joiden kieli kuuluu indoeurooppalaisten kielten intialaiseen ryhmään”. Sana mustalainen on vain viittauksena sanaan romani, ja siihen liittyy merkintä us. halv. (= usein halventava).

Käytännössä voitaneen sanoa, että sana mustalainen on normeissa hylätty, samoin sen synonyymiksi ensin tarjottu romaani.

Vastaavasti on sanasta mustalaiskieli siirrytty ensin ilmaukseen romaanin kieli tai romaani ja sitten ilmaukseen romanin kieli, romanikieli tai romani (jotka kaikki kolme mainitaan KSK:ssa). Kielikellon 2/1994 kirjoitus romanin kieli, romanikieli sanoo, että romani­asiain neuvottelu­kunta käyttää nimitystä romanikieli. Sitä käytetään myös muun muassa kieli­laissa.