NSK:n mukaan rosolli tarkoittaa samaa kuin sillisalaatti, jonka se selittää näin: ”juureksista, suolakurkusta ja suolasillistä t. ‑silakoista ym. valmistettu salaatti, rosolli”. Vielä rajatummin sanan merkityksen selittää Tietosanakirjan (1909–1922) kuvaus: ”Rosolli (ven. razso'l] l. sillisalaatti, sillistä, hienoksi leikellyistä perunoista, kurkuista, punajuurista y. m. valmistettu kylmä ruokalaji.”
Suomen etymologisen sanakirjan (SES) mukaan rosolli‑sana on tarkoittanut murteissa monenlaisia ruokia, mutta Lönnrotin sanakirjassa vain sillisalaattia. Sanan alkuperä on SES:n mukaan venäjän murteiden rossól (venäjän yleiskielen rassól), jonka se selittää tarkoittavan suolavettä; todellisuudessa merkitys on mutkikkaampi, mutta joka tapauksessa tarkoitetaan ainetta, joka sisältää vettä, ruokasuolaa ja muita aineita. SES lisää: ”Selvittämättä on, missä [suomen ja viron] sanojen merkitys ’sillisalaatti’ alun perin on syntynyt”. Vaikuttaa siltä, että sana rosolli on tietoisesti tuotu kirjakieleen 1800‑luvun jälkipuoliskolla niistä murteista, joissa se esiintyi sillisalaatin merkityksessä.
PSK:ssa ja KSK:ssa merkitys on olennaisesti laajentunut: ”vars. kuutioiduista keitetyistä juureksista (punajuurista, porkkanoista yms.) tehty salaatti, johon voidaan lisätä myös kalaa (us. silliä) t. lihaa; sillisalaatti”.
Esiintyy vahvojakin vastakkaisia mielipiteitä siitä, kuuluuko silli rosolliin.. Käytetään jopa sanaa sillirosolli. Tämä toisaalta liittyy siihen, että kaupoissa myytävät valmiit ”rosollit” sisältävät vain porkkanaa, suolakurkkua, punajuurta ja sipulia.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.