Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Rahka

PSK:n ja KSK:n mukaan rahka tarkoittaa vain tietyn­laista maito­valmistetta, ”kiinteä hapan­maito­tuote, jonka valmistuksessa suurin osa heraa poistetaan massasta, maito­rahka”, ja siitä valmistettua jälki­ruokaa. Tällöin sanat rahka­neva, rahka­räme, rahka­sammal, rahka­suo ja rahka­turva vaikuttavat oudoilta. Niistä rahka­sammal on kuvattu sanoilla ”isoja haaraisia lehti­sammalia” ja muut rahka­sammaleeseen viitaten. (Sana rahka­matto ’paksu nukkainen räsy­matto’ johtunee siitä, että matto muistuttaa rahka­sammalta.)

Tämä on huomattava muutos verrattuna NSK:n kuvaukseen: siinä rahka tarkoittaa monia asioita, joista KSK:n kuvaama merkitys on ilmoitettu kansan­kieliseksi:

rahk|a¹⁰ s. 1. a. rahkasammalkasvusto, rahka­sammalisto, rahka­sammal­peite. | R. levittyy yli suon. Lampi on r:assa ’yltään rahka­sammalen peitossa’. Heittäytyi pitkäkseen pehmeään, kuivaan r:aan. b. rahka(sammal)­suo. | Kirkolta koilliseen on pitäjän rajalla suuri Kontolan r. ɪ. ʟᴇɪᴠɪsᴋᴀ̈. Suo, r. tai muu vesi­peräinen maa ʟᴋ. Kaadettu mesi­kämmen kellahti ruosteiselle r:alle. ‑ ‑ r:an impi, rimmen kukka, / on kuin ulpukan unelma ʟᴇɪɴᴏ. c. rahka­turve. | R:an nostossa käytetyt koneelliset laitteet. Kuivattu r. rakennus­täytteenä. 2. a. pieni­kokoinen (puun) pahka, roso, nystyrä. | ‑ ‑ vaaleita, neulan­nupin kokoisia r:oja koivussa ᴀᴋ. Lepän kuori on kauttaaltaan r:assa. b. rupi. | ‑ ‑ visvaista ihottumaa, r:oja ja rupia ak. Huulet ja kieli ovat [lavan­tautisella] kuivan r:an peitossa ᴀᴋ. 3. kans. rahka-, uuni­piimä, ‑maito. 4. (pohja)sakka, rapa. | ‑ ‑ tynnyrissä oli vielä r:aa eli sakkaa pohjalla ᴀᴋ. R:assa porsas kasvaa, läskinä liha syödään sʟ. 5. kansat. varsi­jousen liipaisin­laitteen osa, johon jänne pingotettiin. | ‑ ‑ äkkiä kimmahtavat jänteet r:oihinsa ʜᴀᴀʀʟᴀ.
Suomen etymologisen sanakirjan kuvaus rahka-sanasta esittää useita muitakin merkityksiä, kuten ’sakka, jäte’ ja erilaisten pinta­kerrosten nimityksiä.

Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.

Tämä sivu kuuluu n avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.