Raamatulliset nimet: Abel ← Aabel

Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa muutettiin monien nimien asua, usein niin, että pitkä vokaali (kirjoituksessa kaksi samaa vokaalia peräkkäin) korvattiin lyhyellä. Tätä voi pitää norminmuutoksena, koska kyseessä on virallinen raamatun­käännös ja koska sen tekemisessä oli vahva kielen­huollon edustus, kuten Kielikellon 2/2014 artikkelissa Raamatun kieltä eri suuntiin kuvataan.

Muutettuja nimien asuja ovat Abel ← Aabel, Abraham ← Aabraham, Ada ← Aada, Assyria ← Assur (maannimenä), Babylon/Babylonia ← Baabel, Barakja ← Barakias, Belsebul ← Beelsebul, Betlehem ← Beetlehem, Castor ← Kastor, Dan ← Daan, Dareios ← Daarejaves, Elia ← Elias, Esau ← Eesau, Filippos ← Filippus (hallitsijan nimenä), Gad ← Gaad, Garisiminvuori ← Garissimin vuori, Gaza ← Gassa, Gog ← Goog, Hagar ← Haagar, Harmageddon ← Harmagedon, Henok ← Hanok (VT) ∼ Eenok (UT), Heprealaiskirje ← Hebrealaiskirje, Horeb ← Hooreb, Jafet ← Jaafet, Jafo ← Jaafo (nyk. Jaffa), Jehu ← Jeehu, Joel ← Jooel, Jojakim ← Joojakim, Kenan ← Keenan, Korintti ← Korintto, korinttilais­kirje ← korinttolaiskirje, Kuninkaiden kirja ← Kuningasten kirja, Kuollutmeri → Suolameri, Kyyros ← Koores, Laban ← Laaban, Laulujen laulu ← Korkea veisu, Lea ← Leea, Magdalan Maria ← Maria Magdaleena, Magog ← Maagog, Metuselah ← Metusalah (Raamatun ulkopuolella yl. Metusalem), Mikael ← Miikael, Nahum ← Naahum, Natan ← Naatan, Ninive ← Niinive, Onan ← Oonan, Pollux ← Polluks, Quirinius ← Kyrenius, Sakarja ← Sakarias, Salem ← Saalem, Saul ← Saulus, Set ← Seet, Sidon ← Siidon, Siinainvuori ← Siinain vuori, Stefanos ← Stefanus, Sulamin neito t. Sulamin tytär ← suulemitar, Taborinvuori ← Taaborin vuori, Teofilos ← Teofilus, Titus ← Tiitus, Tyros ← Tyyro, Ur ← Uur, Uria ← Uuria. Lisäksi on muutettu monia vähemmän tunnettuja nimiä etenkin vokaaleja lyhentämällä, esimerkiksi Amos ← Aamos, Ahas ← Aahas, Aristarkos ← Aristarkus (vrt. kreikan Aristotarkhos), Asa ← Aasa, Barak ← Baarak, Boas ← Booas, Crispus ← Krispus, Gomer ← Goomer, Ela ← Eela, Joab ← Jooab, Josafat ← Joisafat, Moab ← Mooab, Nadab ← Naadab, Nod ← Nood, Obed ← Oobed, Peres ← Faares, Safira ← Safiira Sarai ← Saarai ja Sostenes ← Soostenes.

Joissakin tapauksissa muutos merkitsi paluuta aiempaan, vuoden 1776 Biblian kirjoitusasuun. Sellainen asu oli saattanut säilyä NSK:ssakin (esimerkiksi Betlehem s.v. nimi).

Jotkin 1930-luvun suomennoksessa käytetyt nimet ovat käytännössä esiintyneet vain Raamatussa. Esimerkiksi Daarejaves poikkesi sekä historiassa yleisesti käytetystä nimestä Dareios että aiemman raamatunsuomennoksen asusta Darius.

Muutosten hitautta kuvaa, että vielä Kielikellon 4/2018 jutussa Kuka oli tapaninpäivän Tapani? sanotaan Tapani-nimen alkumuodon olevan Stefanus.

Aiemmassa, 1930-luvulla tehdyssä suomennoksessa käytettiin Vanhassa testamentissa asuja Joona, Elia ja Jesaja, mutta Uudessa testamentissa asuja Joonas, Elias ja Esaias. Vuo­den 1992 suomennos yhtenäistettiin ensin mainitulle kannalle, joka lienee aiemminkin ollut vallitseva näiden nimien käytössä.

Muutettuja taivutuksia ovat Andreas : Andreaksen ← Andreaan, Barabbas : Barabbaksen ← Barabbaan, Efesos : Efesoksen ← Efeson, Juudas : Juudaksen ← Juudaan, Keefas : Keefaksen ← Keefaan, Pergamon : Pergamonin ← Pergamon, Sardes : Sardeksen ← Sardeen, Silas : Silaksen ← Silaan, Tarsis : Tarsisiin ← Tarsiiseen ja Tarsos : Tarsokseen ← Tarsoon. Osassa näistä vanhemman käännöksen voisi tulkita myös perustuvan vokaaliloppuiseen perus­muotoon kuten Efeso ja Tarso.

Muutettu käytäntö on myös sanan Saatana kirjoittaminen isolla alkukirjaimella ja sanan perkele korvaaminen sanalla Paholainen (osittain sanalla Saatana). KSK:ssa tällaiset sanat ovat edelleen vanhan käy­tän­nön mukaan pieni­kirjaimisia: paholainen, perkele, saatana. Yhdessä Raamatun kirjassa (1. Joh.) Saatanaa tarkoittava ilmaus se paha tai se, joka on paha on muutettu sanaksi Paha.

Vuoden 1992 suomennos muutti myös Raamatun kahden pääosan nimien kirjoitusasut: Vanha testamentti ja Uusi testamentti, aiemmin Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti.

Myös Raamatun kirjojen nimien lyhenteitä ja Raamatun kohtiin viittaamisen merkintöjä muutettiin, esimerkiksi Ap. t. ← Ap.t. ja 1. Moos. 1:27 ← 1Moos.1:27. Näitä merkintöjä kuva­taan Kieli­kellon 4/2000 artikkelissa Raamatunkohtiin viittaaminen.

Vanhan testamentin apokryfikirjojen nimissä on myös tehty muutoksia, mm. Tobitin kirja ← Tobian kirja ja makkabilaiskirja ← makkabealaiskirja.