NSK:ssa on sanalle puolikuu useita merkityksiä, joista ensimmäisen se selostaa näin: ”kuu silloin, kun siitä näkyy puolet (t. sitä vähemmän), kuu neljänneksessään (t. sitä pienempänä)”. Muutenkin NSK:sta ilmenee, että puolikuu voi hyvin tarkoittaa myös kuunsirppiä. Sanan 2. merkityksen kuvaus alkaa: ”ed:n (tav. puoliympyrää pienemmän kuun) muotoisista kuvioista t. esineistä”. Tästä erikoistapauksina mainitaan puolikuu Turkin tai muhamettilaisuuden (islamin) symbolina, kynnen juuren vaaleamman kaaren kutsuminen puolikuuksi ja matematiikasta Hippokrateen puolikuut, jotka ovat kuunsirpin muotoisia.
PSK:ssa ja KSK:ssa sanan puolikuu perusmerkitys on kuitenkin rajattu niin, että perusmerkitys on sananmukaisesti puolet kuusta, ja tämän ohella mainitaan vain sanan käyttö kuunsirpistä (PSK: kuun sirpistä) islamilaisuuden ja Turkin valtakunnan sirpistä sekä kynnen juuren vaaleammasta osasta. Perusmerkitys on kuvattu hiukan eri sanakääntein: PSK:ssa ”kuu silloin, kun siitä näkyy puolet” ja KSK:ssa ”se Kuun vaihe, jolloin Kuusta näkyy puolet”.
Kieli-ikkunan Puolikuun valoa (8.6.2004) mukaan ”osassa kieliä puolikuu määritellään suurpiirteisesti: kuu on puolikas silloin, kun siitä näkyy puolet tai vähemmän”. Suomi on siis ollut tällainen kieli ja on käytännössä edelleen, mutta uusimpien sanakirjojen kanta on toinen.