Pouta

NSK:n kuvaus sanasta pouta alkaa tulkinnanvaraisesti:

sateeton (ja us. pilvetönkin) sää, ”kaunis ilma”.

Lähes kaikki esimerkit ovat kuitenkin tulkittavissa niin, että niissä pouta tarkoittaa yksin­kertaisesti sateettomuutta. Poikkeuksen muodostaa ”Taivas on poudassa ’kirkas’.”

PSK:ssa ja KSK:ssa kuvaus on yksinkertaisesti ”sateeton sää”. Voisi siis sanoa, että sanan merkitys on rajattu yksiselitteiseksi. Kuitenkin Helsingin Sanomissa oli v. 1998 Kotuksen tutkijan Kieli-ikkuna Pilvistä mutta enimmäkseen poutaa, jossa esitettiin, että pouta-sanal­la on kaksi merkitystä: sanakirjoissa kuvattu yksinkertainen merkitys ’sateeton sää’ ja sup­peam­pi merkitys, jota voisi kai kuvata lähinnä sanoilla ’kaunis, aurinkoinen sää’.

Kuitenkin KSK:ssa on siis vain edellinen merkitys. Toisaalta Kotuksen Suomi–ruotsi-suursanakirjassa molemmat merkitykset ovat selvästi mukana:

pouta ^10*F(sateeton sää) uppehållsväd·er -‍ret

(kaunis ilma) vackert väder

► kirkas pouta klart och vackert väder

sää selkeni poudaksi det klarnade upp och blev vackert väder

tuleeko huomenna pouta? blir det uppehåll (uppehållsväder) i morgon?, blir det vackert väder i morgon?

poudalla  vid uppehållsväder

Ilmatieteen laitos käyttää sanaa pouta omassa merkityksessään ’sateeton tai vähäsateinen’. Tarkemmin sanoen sen sivu Sadetta ja poutaa kuvaa, että pouta tarkoittaa sääennusteissa, että 24 tunnin kuluessa sataa alle 0,3 mm, kun taas tilastoissa sadepäivä tarkoittaa vuorokautta, jonka aikana on satanut enintään 0,1 mm. Lisäksi paikallisessa sääennusteessa poutaa tarkoittaa, että sateen todennäköisyys on olle 10 %.