Sana pois liittyy jonkinlaiseen liikkeeseen, kun taas sana poissa koskee olotilaa tai paikkaa. Arkikielessä nämä osittain kuitenkin sekoittuvat niin, että sanaa pois käytetään myös tilasta. Syynä on ehkä osittain se, että pääte -ssa esiintyy puheessa yleisesti asussa -s (esimerkiksi talos, kirjakielen talossa, ja tos, kirjakielen tuossa). NSK suhtautuu kielteisesti tällaiseen käyttöön kirjakielessä. Se esittää sanan pois kuvauksen kohdassa IV 2 seuraavan:
vars. ark. eräissä sanonnoissa: poissa. Normaalityylissä ei suositeltavaa. Olla pois suunniltaan. Olla pois pelistä, leikistä, töistä. Siitä ole leikki pois, kun vene kaatui koskessa. Joltakulta on tarmo, sisu pois. Nyt ei olisi pois tieltä [= olisi paikallaan] saada vähän juotavaa.
KSK esittää useita lainauksia, joissa tunnetut kirjailijat ovat käyttäneet sanaa pois tällä tavoin. Kielenhuolto on kuitenkin suhtautunut kielteisesti sellaiseen käyttöön. Muun muassa vielä Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos v. 2011) esittää:
pois ark. mm. seuraavanlaisissa yhteyksissä: on p. laskuista; häneltä on sisu p.; ei taida olla p. tieltä (asiatyylissä poissa).
PSK:ssa ja KSK:ssa ei kuitenkaan ole tällaisia kannanottoja. Ainoa aiheeseen liittyvä toteamus on ilmeisesti sanan pois kuvauksen kohta ”Olla pois [tavallisemmin: poissa] töistä.” Se on esimerkkinä sanan selityksen 1. osassa, jossa yleinen kuvaus on ”ilmauksissa jotka merkitsevät toiseen paikkaan t. jnk ulkopuolelle t. jstak etäälle siirtymistä, siirtämistä t. joutumista”, joten esimerkki ei vastaa selitystä. Esimerkin maininta yleisyydestä ei vastaa todellisuutta: olla pois töistä on ainakin Google-hakujen mukaan selvästi yleisempi kuin olla poissa töistä.