Vanhoissa pilkkusäännöissä ei ole mitään kohtaa, jonka perusteella paitsi–myös-rakenteessa saisi käyttää pilkkua. KOP:n kohdassa Pilkku ja paitsi–myös kuitenkin esitetään, että pilkku voi olla hyödyllinenkin:
Joskus pilkku voi selventää paitsi–myös-ilmauksen painotussuhteita ja kokonaisrakennetta; välttämätön se ei ole:Uudessa kodissa taiteilijalla on paitsi asunto ja taulujen näyttelytilat myös ateljee. ∼
Uudessa kodissa taiteilijalla on paitsi asunto ja taulujen näyttelytilat, myös ateljee.
Koska ohje mainitsee, ettei pilkku ole välttämätön, lienee tulkittava, että pilkku on aina sallittu tällaisessa rakenteessa, esimerkiksi ”Hän on paitsi nopea, myös ketterä”. Esimerkin voi ehkä tulkita niin, että pilkku on hyödyllinen, jos sanojen paitsi ja myös välissä on pitkä ilmaus.