Suomen kielen normien muutoksia, luku 5 Taivutusmuotojen muodostus:

Pallas : pallaksen ∼ paltaan

Kalannimi pallas (= ruijanpallas) on vanhastaan taipunut kuten allas : altaan, ja tämä on NSK:n mukaan ainoa taivutus. Sana on melko harvinainen, ja siksi se usein taivutetaan pallas : pallaksen; tähän on saattanut vaikuttaa se, että näin taipuva erisnimi Pallas esiintyy mm. antiikin myto­logiassa ja suomalaisen tunturi-alueen nimenä. PSK:ssa tämä on vaihtoehtoinen taivutus, ja KSK esittää sen ensisijaisena ja vanhan taivutuksen harvinaisena.

Taivutuksen pallas : pallaksen hyväksyttävyys mainitaan jo Kielikellon 2/1990 kir­joi­tuk­ses­sa Kielitoimisto neuvoo.

Vrt. Alpi : alpin ∼ alven.

Pallas on myös runokielessä eräistä maastomuodoista käytetty nimitys. NSK:n mukaan se taipuu pallas : paltaan. Sanaa ei ole PSK:ssa eikä KSK:ssa.


Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 23.1.2026.

Tämä sivu kuuluu n avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.