Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Päällä, päältä, päälle

NSK kuvaa sanojen päällä, päältä ja päälle käyttöä laajasti, mutta aloittaa jokaisen kuvaukse sanoilla ”Useat käyttö­tavat normaali­tyylissä huonoja t. hylättäviä”. Oikeastaan ainoa päällä-sanan käyttö, joka hyväksytään varauksitta, on sellainen, jossa viitataan konkreettiseen jonkin yläpuolella olemiseen. Tosin myös esimerkiksi ilmaus Hänellä on päällään turkki jää vaille moitetta; siitä vain sanotaan, että tässä päällään tarkoittaa samaa kuin yllään.

PSK:ssa on vielä merkitysryhmä 2, joka on sen mukaan ”vieras­voittoista, yleis­kielessä vältettävää käyttöä”, kuten paikan päällä ja virta päällä. KSK:n kuvauksessa päällä-sanasta tämän ryhmän tilalla on kaksi ryhmää, joista jälkimmäinen on merkitty arkiseksi, edellinen taas käsittelee ilman kommentteja käyttöä ”(virran, valon, lämmön) kytkemiseen, kat­kai­se­mi­seen tms. liittyvissä ilmauksissa” kuten virta päällä ja televisio on päällä. Lisäksi esimerkki paikan päällä on siirretty 1. ryhmään, ja sitä siis pidetään nyt moitteettomana.

Muutokset ovat siis melko laajoja. Niihin lienee johtanut osittain se, että aiemmin suo­si­tel­lut ilmaisutavat ovat pitkähköjä ja tapauksen mukaan vaihtelevia. Esimerkiksi Uusi kieli­opas (4. painos v. 2011) esittää useita eri­lai­sia korjaus­ohjei­ta:

päällä 1. postpositiona: kaapin, kallion, veden p.; paidan p. oli pusero; hänen päällään [= yl­lään] oli (myös hänellä oli päällään) sade­tak­ki. Vieraan­voittoista, yleis­kielessä kartetta­vaa käyttöä: »on vallan, voiton p.» [par. val­lassa, voitolla]; »kävi paikan p.» [par. (itse) paikalla]. 2. adverbina: ukkospilvi oli jo p. ’kohdalla’. Yleis­kielessä kar­tet­ta­vaa vieras­voittoisuutta: »virta, liesi, jarru on p.» [par. kytkettynä]; »valot ovat p.» [par. ovat pala­massa t. palavat]; »radio on p.» [par. käyn­nissä]; »sauna on jo p.» [par. läm­piä­mäs­sä].

Ilmauksen paikan päällä korvaaminen ilmauksella itse paikalla ei ole ongelmatonta, koska itse-sana helposti jäsentyy muuhun sanaan liittyväksi (esimerkiksi lauseessa hän kävi itse paikalla sanaa hän). Käynnissä tai toiminnassa olemista tarkoittava päällä on ilmeisesti juurtunut arki­kieleen varsin vahvasti, ja tätä tukee esimerkiksi se, että laitteiden ja ohjel­mien toiminnoissa englannin sanojen on off vastineiksi on vaikea löytää muita kuin päällä ja pois (päältä).

Vastaava muutos on tapahtunut sanojen päälle ja päältä käytön normeissa. Jälkimmäisen kuvauksessa on esimerkki Virta on pois päältä, jossa siis on pois sanan poissa tilalla.

Toisaalta KSK ei enää mainitsekaan sellaisia ilmauksia kuin olla vallan päällä. Ehkä niitä pidetään kielestä jo hävinneinä, joten niihin ei tarvitse ottaa kantaa. Sen sijaan KSK:ssa on arkikielisiksi merkittyinä ilmaukset olla tien päällä ’liikkeellä, matkalla tms.’, diskossa oli meno päällä ja hänellä oli flunssa päällä, vaikka niistä ensin mainitussa on usein kyse aivan kirjaimellisesti tien yläpuolella (esimerkiksi autossa) olemisesta ja muut taas muistuttavat luonteeltaan laitteiden ym. ”päällä” olemista.