Osmani vai ottomaani?

Sanat osmani ja ottomaani perustuvat Turkin valtakunnan perustajat Osman I:n nimen eri asuihin. Niistä osmani pohjautuu nykyturkin mukaiseen asuun, kun taas ottomaani pohjautuu toiseen asuun Othman, jonka th on muuttunut tt:ksi sanan kulkiessa italian kautta.

Sanoja osmani ja ottomaani vastaavat sanat tarkoittivat aluksi Osman I:n seuraajia Turkin hallitsijoina eli sulttaaneina, sitten myös heidän valtakuntansa asukkaita. Sanaa osmani on käytetty myös sulttaanien ajan turkin kielestä. Sanalle ottomaani on kehittynyt uusia merkityksiä esineiden todellisen tai oletetun turkkilaisen alkuperän takia.

Suomen kielen sanakirjoissa on otettu varsin vaihtelevasti kantaa asuihin osmani ja ottomaani:

• NSK:n mukaan osmani on historiallinen ”sulttaanien ajan turkkilaisista käytetty nimitys”, kun taas sanaa ottomaani selitetään sanoilla ”turkkilainen, osmani”, ja sille esitetään lisäksi kaksi muuta merkitystä (eräänlainen sohva ja eräänlainen kangas).
• NSSK:ssa sanan osmani selitys on ”hist. turkkilainen | turkin kieli”, kun taas sanan ottomaani selitys on ”turkkilainen | tekst. leveärautainen kudosripsi”
• PSK:ssa sanaa osmani ei ole lainkaan, ja sanaa ottomaani selitetään näin: ”vanh. turkkilainen” (ja lisäksi esitetään eräänlaista kangasta tarkoittava merkitys).
• KSK:ssa sanan osmani selitys on ”ent. turkkilaisen Osmanien valtakunnan asukas, ottomaani” (ja lisäksi sen todetaan tarkoittavan kyseisen valtakunnan aikaista turkin kirjakieltä). Sana ottomaani on vain viittauksena sanaan osmani ja lisäksi selos­tet­tu­na tietynlaisen kankaan ja tietynlaisen sohvan nimitykseksi.

Asut osmani ja ottomaani olivat siis rinnakkaisia ilman, että kumpaakaan olisi asetettu etusijalle, mutta sitten osmani pudotettiin pois PSK:sta. KSK:aan se taas otettiin, vieläpä tavalla, jonka voi tulkita asettavan sen etusijalle. Tätä ei ole julkisuudessa selitetty, mutta Kielikellossa 1/2001 on Näkökulma-osastossa Jaakko Anhavan kirjoitus Omalta pohjalta ponnistaen ilmaus ”Turkin vanhan osmanien valtakunnan (ei siis ’ottomaanien’)”. Tämä siis sisältää näkemyksen, jonka mukaan vain osmani on oikein, ottomaani väärin.