Suomen kielen normien muutoksia, luku 6 Taivutusmuotojen käyttö:

Olosuhteet ja olosuhde

NSK:ssa sana olosuhde kuvataan normaalina substantiivina, jolla on kaksi merkitysryhmää, ’asian-, asioiden tila, tilanne’ ja ’asioiden tila, olot, asiat, asianhaarat; konjunktuurit’. Vain jälkimmäinen on merkitty vain monikossa käytettäväksi. Edellisen esimerkit ovat lähinnä laki­kielestä, mutta mukana on myös kauno­kirjallinen esi­merk­ki: ”hän ikään kuin riensi uutta olo­suh­det­ta kohti”.

Olosuhde on uudehko sana. Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen mukaan se on vuodelta, mutta sitä ei mainita Lönn­rotin sana­kirjassa eikä sen lisävihossa. Vaikuttaa siltä, että sana tuli käyttöön laki‑ ja virka­kielessä ja otettiin sana­kirjoihin vasta NSK:ssa.

PSK:ssa ja KSK:n hakusanana on olosuhteet, ja tällä ilmeisesti tarkoitetaan, että kyseessä on vain monikossa käytettävä sana eli monikkosana eli plurale tantum -sana. Tätä tulkintaa tukee Kielitoimiston Facebook-sivuilla 7.11.2017 ollut kysely (”tiistaigallup”), jossa sano­taan:

Monikkosana on yhtä kokonaisuutta tarkoittava sana, jonka muoto on kuitenkin monikollinen. Tällaisia sanoja ovat mm. häät, sakset, housut, talkoot ja olosuhteet. Monia monikkosanoja näkee kyllä melko usein käytettävän myös yksiköllisinä: olosuhde, housu, liivi.

Kotuksen sivulla Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 1 (1.4.2016) oleva kuvaus esittää asian kuitenkin nurinkurisesti ikään kuin vanhan käytännön mukainen yksikkömuotoisuus olisi uusi ilmiö:

Hyvinkin erilaiset ilmiöt ovat kiinnittäneet ihmisten huomiota. Tällaisia ovat esi­mer­kik­si yleistynyt yksikkö odotuksen­mukaisen monikon sijasta (olosuhde oli hyvä), – –

Toisaalta yksikkömuotoa olosuhde on käytetty Kotuksen sivuilla olevissa dokumenteissa Uudenvuodenpuheiden prosesseista (25.11.2005) ja Tekstin kanssa – Kohti kieli­tieteel­li­sen (kon)tekstin­tutkimuksen yleis­mallia (2004, 2012) sekä Kielikellon 1/2003 artikkelissa Miten lakiteksti velvoittaa?

Myös muutoin olosuhde-sanaa käytetään yleisesti yksikössä, esimerkiksi Virittäjä-lehden artikkeleissa.


Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 23.1.2026.

Tämä sivu kuuluu n avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.