Suomen paikannimissä on paljon vaihtelua sen mukaan, käytetäänkö paikassa olemista tms. ilmaisemaan sisäsijoja vai ulkosijoja. Yleisperiaatteena on ollut alueen oman käytännön noudattaminen, ja nykyisin ohjeistona on Asutusnimihakemiston. Joissakin tapauksissa on horjuntaa.
Kielikellon 4/2004 artikkeli Asutusnimihakemisto sanakirjassa kertoo adjektiivialkuisista nimistä (esimerkiksi Isollajoella ∼ Isojoella): ”Uusien kokoelmatietojen perusteella joihinkin nimiin on lisätty rinnakkaismuodoksi adjektiivin osalta taipumaton muoto, sillä tällainen taivutustapa tuntuu yleistyvän kielessämme.” Muutoksia ei kuitenkaan ole kuvattu tarkemmin.
Mainittu artikkeli kertoo, että mäki-loppuisia nimiä taivutetaan yleensä ulkosijoissa, mutta lisää: ”Ainoastaan Mynämäen nimestä suositetaan käytettäväksi ensisijaisesti sisäpaikallissijoja Mynämäessä, Mynämäkeen, koska mynämäkeläiset itse nimeä siten taivuttavat.” Kuitenkin nykyinen Asutusnimihakemisto esittää muodot Mynämäessä, Mynämäellä ilman kannanottoa. Paikallinen taivutus ei ilmeisesti ole aivan yhtenäinen, ja esimerkiksi Mynämäen kunnan verkkosivuillakin esiintyy kumpaakin, yleisempänä Mynämäessä.
Kielikellon 1/1997 artikkelin Teuvalle ja Temmekselle, Korppooseen ja Keminmaahan luettelo Suomen kuntien nimistä ja niiden paikallissijataivutuksesta esittää nimelle Karvia sekä muodon Karviassa että muodon Karvialla. Samalla linjalla on vielä Kielitoimiston nimiopas (2008). Kuitenkin Kielikellon 1/2021 Jokelankylästä Itikkaperälle – paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä artikkeli kertoo: ”Muutoksia on vain vähän, esimerkiksi entisen kunnan nimi Ylikiiminki taipuu nykyään kaupunginosan nimenä Ylikiimingissä ja entisen kunnan nimi Pattijoki taas on saanut rinnakkaisen taivutustavan Pattijoessa. Karvian vanha ulkopaikallissijataivutus Karvialla puolestaan on syrjäytynyt ajan myötä.” Asutusnimihakemistossa on vain Karviassa-taivutus.