Aiemmin pidettiin sopimattomana liittää SI-mittayksikköjärjestelmän yksiköiden etuliitteitä kuten kilo-, mega- ja giga- rahayksiköiden nimiin, tunnuksiin tai lyhenteisiin. Esimerkiksi jo Kielikellossa 10 (v. 1978) oli Sanasuosituksia-osassa kohdassa milj. mk kuvaus, jonka mukaan ilmauksen miljoona markkaa tavallisen lyhenteen milj. mk ohella voidaan käyttää ”vielä typistetympää lyhennettä” Mmk, mutta selostus jatkuu:
Esimerkiksi 8 Mmk luetaan kuitenkin aina ”kahdeksan miljoonaa markkaa” (ei ”kahdeksan megamarkkaa”).
Tämä on luonnollista ymmärtää niin, että M-kirjain oli tässä yhteydessä tulkittava sanan miljoona lyhenteeksi eikä SI-etuliitteen tunnukseksi. Kuitenkin Kielikellon 2/1999 artikkelissa Miljoona ja tuhat euroa sanotaan:
Miljoonasta markasta on käytössä myös lyhyempi lyhenne Mmk, johon iso M (= mega eli miljoonakertainen) on lainattu SI-järjestelmän etuliitteistöstä, vaikka markan lyhenne ei SI-järjestelmään kuulukaan. Jos samaa muodostustapaa sovelletaan euron lyhenteisiin, saadaan tulokseksi lyhenteet M€ ja Me (sekä MEUR). Ne eivät kuitenkaan ole uutuutensa ja lyhyytensä vuoksi yhtä selviä kuin pitemmät muodot eli milj. € jne. Juoksevassa tekstissä näitä lyhenteitä ei siksi kannata käyttää. Taulukoissa ja kuvioissakin tilan löytäminen useimmiten onnistuu järjestelyn avulla.
Ilmauksiin M€ ja MEUR suhtaudutaan siis varsin kriittisesti, mutta ei ehdottoman torjuvasti. (Kielitoimiston lyhenneluettelo sanoo kyllä lyhenteestä MEUR yksioikoisesti: ”perimmin: milj. euroa”.) Sen sijaan vastaavat tuhannen euron merkinnät k€ ja kEUR eivät artikkelin mukaan ole suositeltavia, olennaiseksi siksi, että etuliitteen k merkitystä ei pidetä yleisesti tunnettuna.
Kielikellon 3/1998 artikkelissa Rahayksiköt ja valuutat esitetään periaatteellisemmalta pohjalta jyrkempi kanta:
Rahayksiköt eivät kuulu kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän piiriin (Système International d’Unités), eikä rahayksiköihin voi sen vuoksi liittää SI-järjestelmän etuliitteitä kilo, mega jne. Siispä puhutaan tuhansista markoista ja miljoonista euroista, ei ”kilomarkoista” tai ”megaeuroista” (ei myöskään ”KFIM”, ”MEUR”).
Saman ajatuksen esittää tiiviimmin standardi Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen, SFS 4175:2006.
Tilanne on kuitenkin muuttunut, koska vuonna 2013 vahvistettu standardi SFS-ISO 80000-1 (Suureet ja yksiköt. Osa 1: Yleistä) nimenomaisesti sallii SI-järjestelmän etuliitteiden käytön rahayksiköiden yhteydessä:
HUOM. 2 SI-etuliitteitä käytetään myös ISOn valuuttatunnusten kanssa. Esimerkkejä:1 kEUR = 1 000 EUR (euro)
1 kGBP = 1 000 GBP (Englannin punta)
1 MUSD = 1 000 000 USD (Yhdysvaltain dollari)
1 GSEK = 1 000 000 000 SEK (Ruotsin kruunu).
Standardista on vuonna 2022 vahvistettu uusi versio, jota ei ole käännetty suomeksi. Tämä kohta on siinä ajatukseltaan sama. Se siis sallii SI-etuliitteen käytön kolmikirjaimisen valuuttatunnuksen kanssa (esim. kEUR), mutta ei erikoismerkin tai lyhenteen kanssa (esim. ei k€ tai Gkr).
Tämä on sikäli erikoinen kannanotto, että rahayksiköt eivät lainkaan kuulu mittayksikköstandardeihin. Taustalla on ehkä se, että standardi ottaa kantaa muuhunkin etuliitteiden käyttöön muualla kuin SI-yksiköiden yhteydessä, ja tässä taustalla on pyrkimys täsmällisyyteen: tietotekniikassa esimerkiksi kilo- tarkoittaa vaihtelevasti joko 1000-kertaista tai 1024-kertaista, ja standardin mukaan vain 1000-kertaisuus on oikea merkitys.
SFS:n julkaisema SI-opas (6. painos, 2013) menee pitemmälle ja esittää, että etuliitteitä voi käyttää myös euron merkin edessä:
Etuliitteitä voidaan käyttää muidenkin yksiköiden – –, myös esimerkiksi rahayksiköiden ja valuuttakoodien kanssa (esimerkki 13). Tällöin on, erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä, vältettävä kansallisia merkintätapoja, kuten £, $, kr ja fr (frangi), koska on käytössä monia eri puntia, dollareita, kruunuja ja frangeja.– –Esimerkki 13. 15 M€ = 15 000 000 € – –