Sanan menehtyä kuvaus NSK:ssa on ”kuolla (tav. hitaasti riutuen), nääntyä, riutua, kuihtua; väsyä, uupua, voipua perin pohjin”. Tosin osassa esimerkeistä on kyse äkillisestä kuolemasta, kuten menehtymisestä liekkeihin. PSK:ssa kuvaus on lyhyempi, mutta samantapainen: ”kuolla (hitaasti), nääntyä, riutua, kuihtua”.
KSK:ssa ei ole viittausta kuolemisen hitauteen, vaan vain ”kuolla, saada surmansa; nääntyä, riutua, kuihtu”.
Ilmeisesti menehtyä-sanaa on ruvettu käyttämään aiempaa laajemmin kuolemisesta yleensä, kai siksi, että halutaan välttää sanaa kuolla. On tulkinnanvaraista, onko tämän hiljainen hyväksyminen KSK:ssa norminmuutos. Niin voisi päätellä Kielikellon 4/2017 kirjoituksesta Voiko menehtyä saappaat jalassa? ja erityisesti siinä mainitusta Kielikellon 2/1993 kirjoituksesta Voiko sodassa saada iäisyyskutsun?, jossa sanotaan:
Alkuaan menehtyä, joka on mennä-verbin johdos, on tarkoittanut hivuttavaan sairauteen, nälkään, janoon kuolemista, vähittäistä kuolemaan johtavaa riutumista, nääntymistä, kuihtumista. Nykyään sitä kuulee kuitenkin käytettävän kuolemisen yleisilmauksena, jopa äkillisestä kuolemasta.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.