Markkina ∼ markkinat

Sanaa markkinat on aiemmin käytetty vain monikollisena, paitsi yhdyssanoissa. Se on alkujaan lainasana, jota lainan­antaja­kielessä käytetään yksikössä, mutta suomen kielessä sitä ruvettiin käyttämään monikko­sanana markkinat. Tosin NSK:n mukaan sitä käytetään yksikössäkin, mutta harvoin; esimerkeissä on markkinasta markkinaan ja markkinan mara­katti. Myös murre­sana­kirjan kuvaus sisältää esimerkkejä yksiköllisestä käytöstä.

Monikollisuuden taustalla on, että suomessa on vanhastaan käytetty monikko­muotoisia sanoja tapahtumista, joihin osallistuu paljon väkeä: häät, ristiäiset, hautajaiset, pidot jne.

Asiatyylisessä yleiskielessä markkinat oli monikollinen, mutta sanaa ruvettiin käyttämään myös yksikössä, varmaankin englannin tai ruotsin vaikutuksesta (market, marknad). Merkitys oli tällöin jo muuttunut. Markkinoita vanhassa merkityksessä kyllä järjestetään vielä erilaisina tapahtumina, joihin kokoontuu paljon myyjiä myymään paikalle tulevalle yleisölle. Paljon useammin markkinat tai markkina tar­koit­taa vaihdantaa kokonaisuutena, jossa tuotteita ja palveluita myydään ja ostetaan milloin missäkin ilman mitään kokoon­tu­mis­ta. Esimerkiksi markkinoiden muutos tai nykyisin yleensä markkinan muutos tarkoittaa yleensä (tietyn alan) kysynnän tai tarjonnan muuttumista ja sen vaikutuksia

Yksikkömuodon käyttö on on nykyisin osittain hyväksyttyä. PSK:ssa ja aluksi myös KSK:ssa oli haku­sanan markkina kohdalla merkintä ”tal. ark.” ja esimerkkinä vain Tuotteelle on markkinaa. (Tämä poikkesi NSK:sta, jossa siis yksikön käyttö todetaan harvinaiseksi, mutta ei esimerkiksi arkiseksi.) Sitten tuli muutos, jonka jälkeen sana esitetään talous­alan sanana ilman arkisuus­merkintää ja selityksenä ”markkina-alue”, jota puolestaan selitetään vain sanoilla ”menekki-, myynti­alue”, joille ei ole selityksiä. Ilmeistä kuitenkin on, että tarkoitetaan maantieteellistä aluetta. Esimerkit markkina-sanan käytöstä on valittu uuden, rajatun merkityksen mukaisiksi: Tutkimuksessa käsiteltiin viittä eri markkinaa ja Yhtiö on pyrkinyt laajentamaan markkinaansa. Kielikellon 4/2004 artikkelissa Kielitoimiston sanakirja asiaa selitetään näin:

Joskus jokin ”väärä” muoto vakiintuu omaan tehtäväänsä, ja se alkaa elää omaa elämäänsä. Näin on käynyt esimerkiksi monen vierastamalle yksikkö­muotoiselle markkina-sanalle. Sen merkitys talouselämän terminä on eriytynyt monikollisesta markkinat-muodosta, eivätkä sanat ole synonyymejä kuin osittain. Yksiköllinen markkina tarkoittaa lähinnä ’markkina-aluetta’.

KSK:ssa monikkomuodon markkinat kuvauksessa toisaalta esitetään yhdeksi merkitykseksi ”menekkialue”, ja esimerkeissä on ”kotimaan, Euroopan markkinat”. Oletettavasti on tarkoitettu, että ilmauksilla ”Saksan markkinat” ja ”Saksan markkina” ei ole merkitys­eroa.

KSK:n mukainen markkina tarkoittaa siis aluetta, kuten maata, maan osaa tai joukkoa maita. Käytännössä yksikkömuotoa käytetään laajemminkin, olennaisesti monikko­muodon tilalla, kun kyse on sen siitä muodon markkinat merkityksestä, jonka KSK kuvaa näin: ”kysyntä ja tarjonta sekä niihin liittyvä hinnanmuodostus, kaupalliset suhdanteet, jnk hyödykkeen kauppa koko­nai­suu­te­na”.

Edellä lainattua lausumaa, jonka mukaan markkina tarkoittaa lähinnä ’markkina-aluetta’, voitaisiin tulkita ahtaasti niin, ettei pitäisi käyttää esimerkiksi sanaa asuntomarkkina yk­si­kös­sä. Sehän ei tarkoita mitään markkina-aluetta, vaan asuntojen myyntiä ja vuokrausta Kuitenkin asuntomarkkina on jo käytössä, joskin asuntomarkkinat on vielä selvästi ta­val­li­sempi.

KSK:ssa ei ole lainkaan markkina-loppuisia yhdys­sanoja, mutta kylläkin haku­sanat arvo­paperi­markkinat, avio­liitto­markkinat, euro­markkinat, johdannais­markkinat, joulu­markkinat, jälki­markkinat, koti­maan­markkinat, koti­markkinat, laina­markkinat, luotto­markkinat, lähi­markkinat, maailman­markkinat, optio­markkinat, osake­markkinat, pesti­markkinat, pestuu­markkinat, puu­tavara­markkinat, pää­oma­markkinat, raha­markkinat, rahoitus­markkinat, silakka­markkinat, sisä­markkinat, spot-markkinat, termiini­markkinat, työ­markkinat, ulko­maan­markkinat, valuutta­markkinat, vienti­markkinat, yhteis­markkinat. Monikko­muodon käyttö on kyllä edelleen tavallista, mutta yksikkö on yleistynyt.

Normien lienee tulkittava tarkoittavan, että yksikköä markkina sopii käyttää vain markkina­alueen merkityksessä ja ettei se sovi yhdys­sanan jälki­osaksi. Muutamat edellä mainitut yhdys­sanat viittaavat alueeseen, esimerkiksi lähimarkkinat, mutta sekin siis esitetään vain monikollisena.

Lisäksi on tapahtunut sellainen muutos, että markkina-sanaa käytetään myös sisä­paikallis­sijoissa, esimerkiksi tavara­talo­kaupan markkinassa. Aiemmin käytettiin yleis­kielessä vain ulko­paikallis­sijoissa, esimerkiksi markkinoilla; murteissa esiintyy kyllä sisä­paikallis­sijojenkin käyttöä.