NSK:n mukaan mairea-sanalla on kaksi merkitystä:
maire|a¹² a. ‑asti adv. suloinen, makea; makeileva, mielistelevä. | Tytöt vilkuilivat m:ina poikiin. M. hymy, kohteliaisuus. Puhua m:alla äänellä. Kauppias naureskeli m:asti. ‑- postitäti tunsi m:ata vahingoniloa KIANTO. Ei mikään tosin ole tympäisevämpää kuin teeskennellyn m:at lausunnot suuruuksille sill. -- suupieliä kiertää entinen varovan m. viekkaus HAARLA.
Esimerkeistä voi hahmottaa, miten ensimmäisestä merkityksestä on voitu päätyä toiseen: eri yhteyksissä saattaa suloista tarkoittava sana saada kielteisen merkityksen, kun sulous, makeus tms. koetaan teeskentelyksi.
PSK:ssa ja KSK:ssa on vain jälkimmäinen, kielteinen merkitys ja vain yksi, sen mukainen esimerkki:
mairea¹⁵
makeileva, makea, mielistelevä, liehittelevä, imarteleva.Teeskennellyn mairea hymy.
On mahdollista, että NSK:n kuvaus on keinotekoinen eikä vastannut senaikaistakaan yleiskieltä. Sanan mairea alkuperä on epäselvä; Suomen etymologisen sanakirjan mukaan se on germaaninen laina, joka on alkujaan tarkoittanut nauramista tms. Sitä ei ole Vanhan kirjasuomen sanakirjassa, ja sen ensiesiintymä painotekstissä lienee Lönnrotin sanakirjassa, jonka mukaan sanan maire ja sen rinnakkaismuotojen mairea ja mairia merkitys on ”smaklig, söt, ljus”. Onkohan kyseessä Lönnrotin oma tulkinta? Sana esiintyy Kalevalassa kolmessa säkeessä, joissa se voidaan käsittää myönteiseksi.
Murresanakirjan kuvaus mairea-sanasta esittää sen suppealevikkisenä, lähinnä kaakkoismurteisena, ja kahdessa merkityksessä käytettynä: ’mielistelevä, makeileva’ ja ’lempeä, lauhkea, nöyrä’. Jos alkumerkityksen oletetaan tarkoittavan nöyrää tai nöyristelevää, siitä on voitu helposti päätyä teeskentelevän nöyryyden, mielistelyn, imartelun yms. merkityksiin.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.