Ilmausta, jossa yleisnimeen liittyy sen jäljessä oleva yksilöivä numero, on aiemmin suositettu taivuttamaan niin, että yleisnimi taipuu: kantatie 66 : kantatien 66. Kielikellon 2/1979 artikkelissa Kantatiellä 66 ja kantatie 66:lla? kuvataan tämä ja kerrotaan suomen kielen lautakunnan 2.11.1979 päätöksestä, jonka mukaan tämä on yleisperiaatteena. Siinä on kuitenkin laaja ja tulkinnanvarainen poikkeus:
Sanaliitossa, johon kuuluu numeroilmaus (tai kirjain taikka numeron ja kirjaimen yhdistelmä) ja sen tarkoitteen lajin tai luokan ilmaiseva yleisnimi, on taipuvana osana yleisnimi: sivulla 17, kohdassa 3, taulukosta 2, kantatielle 66, äänestysalueeseen 52, syksyllä 1979, raitiovaunussa 4, vaihetta T1, kuvassa 3 B, asteessa III B, kolmiossa ABC, yhtälössä ax = b, oppaassa numero 4, lomaketta nro 2.
Jos numero tai muu tunnus kuuluu kiinteästi erisnimeen tai jos sanaliitto kokonaisuudessaan on nimen kaltainen, taipuvana osana on numero: Saab 96:n, Univac 1108:n, Kalashnikov AK-47:n, Rannikkotykistörykmentti 6:ssa, Kevyt osasto 3:een, JP 3:sta, Eurooppa 4:llä, Kehä I:llä, Loviisa III:een, Bokassa I:n, Lääketiede 79:ssä, Uudissanasto 80:een, Jalavatie 5:ssä.
Kirjoitusasu Kalashnikov on silloisen ja nykyisen normin vastainen: pitää olla Kalašnikov. Julkaisun verkkoversiossa oleva ilmaus 3 een ei vastaa painettua tekstiä, jossa on oikein kirjoitettu 3:een.
KOP:n sivulla Numerot nimissä: Kolmostie, XXXI kesäolympialaiset on vastakkainen pääsääntö:
Mikäli numero on nimen lopussa, taivutetaan numeroa lauseyhteyden mukaan.
Siinäkin mainitaan esimerkkinä kantatie 66, mutta taivuttamattomana. Ohje kuitenkin selvästi merkitsee, että taivutus olisi sellainen kuin kantatie 66:lla.
Horjuntaa ilmentää se, että vanhassa kannanotossakin on seuraava poikkeus:
Varsinkin sellaisissa melko kiinteissä liitoissa, joissa numero on pieni (1–10), on mahdollista taivuttaa myös numero-osaa: valtatie 1:llä, raitiovaunu 3:ssa, konelinja 6:n. Yleispuhekielessä voi näissäkin tapauksissa käyttää muotoja ykkönen, kakkonen jne.: valtatie ykkösellä, raitiovaunu kolmosessa, konelinja kuutosen.
Numeron (oikeammin: luvun) koon ei luulisi olevan tässä olennainen. Poikkeusta selittänee halu lähentää kirjoitettua ilmaisua sen jälkeen mainittavaan puhekielen käytäntöön.
Käytäntö horjuu. Esimerkiksi valtatie 6:lla ja valtatiellä 6 ovat suunnilleen yhtä yleisiä. Sen sijaan raitiovaunulla 9 on harvinaisuus, raitiovaunu 9:llä tavallinen. (Raitiovaunu 9 ei varsinaisesti ole yksilöivä nimi, koska se tarkoittaa raitiolinjalla 9 liikennöivää raitiovaunua.) Kielikellon edellä mainitun artikkelin esimerkeistä vuodesta 1917 ja sivulla 127 lienevät sellaisia, joissa käytännössä aina yleisnimi taipuu, mutta esimerkin pykälässä 18 ohella esiintyy jossain määrin pykälä 18:ssa.