Aiemmin kielenhuolto piti verbin löytyä käyttöä oikeana vain tilanteissa, joissa on kyse todellisesta etsimisestä ja löytämisestä. Sen käyttämistä pelkän olemisen merkityksessä pidettiin ruotsin rakenteen ”det finns” jäljittelynä, joka ei sovi suomeen. NSK ilmaisee tämän näin jyrkästi:
löyty|ä pass.v. < löytää | – – † Epäsuomalaista, vars. olosijojen yhteydessä esiintyvää käyttöä; korvattavissa us. joko v:eillä olla (olemassa) t. esiintyä tavata-verbin pass.-muodoilla. | Helsingissä l:y useita kauniita rakennuksia. L:y kansoja, joiden keskuudessa Jumalaa ei vielä tunneta. Kangasta l:y kaupassa useaa eri väriä. Ruoassa l:vät ravintoaineet. Sairaalle ei l:nyt [par. ollut, saatu] apua lääkkeistä. – – mutta yksi asia l:y, jossa olen vaiti. KIVI
Kantaa voi pitää sikäli kovin tiukkana, että joissakin tapauksissa voidaan ajatella, että on todella etsitty. Esimerkiksi jos potilasta on yritetty hoitaa eri lääkkeillä, voidaan kai luontevasti sanoa, että ei löytynyt sopivaa lääkettä, ei löytynyt apua.
Kanta on muuttunut KSK:ssa. Siinä on sanan löytyä kuvauksessa ensin esimerkkejä, joissa on kyse todellisesta etsimisestä ja löytämisestä, vaikka sanan varsinainen kuvaus onkin ”tulla esiin, olla löydettävissä”. Sitten on esimerkki Tapaukselle ei löydy vertaa Suomen historiassa t. historiasta, jossa siis mainitaan myös kielen vanhan käytännön vastainen olosijan (historiassa) käyttö, joka kai lähinnä johtuu siitä, että ”löytyminen” on tässä olemista. Selvästi vanhan normin vastainen on esimerkki ”Vielä löytyy [= on (olemassa)] paikkoja, joissa – –”. Lopuksi on kaksi esimerkkiä, jotka ovat osittain vanhan normin kannalla, mutta ensimmäisessä pidetään hyväksyttävänä käyttää löytyä-verbiä, kunhan määritteen sija muutetaan olosijasta erosijaksi:
Helsingissä löytyy [paremmin: Helsingissä on t. Helsingistä löytyy] kauniita rakennuksia. Tässä mallissa löytyy [paremmin: tätä mallia on] kaikkia kokoja.
Kielikellon 1/2004 pitkähkö artikkeli Löytää ja löytyä voidaan tulkita vielä sallivammaksi kuin KSK. Se esittää useita esimerkkejä, joissa on jokseenkin selvästi kyse sanan löytyä käytöstä olemisen merkityksessä, ja kommentoi: ”Edellä mainituissa esimerkeissä ei yhtä lukuun ottamatta ole kieliopillista moitittavaa.” (Poikkeuksella tarkoitettaneen rakennetta meillä löytyy.)
Mainittu artikkeli käsittelee myös vastaavaa verbin löytää käyttöä. Tällöin kyse on 2. persoonan muodosta, esimerkiksi osoitteen löydätte tämän kirjeen yläkulmasta, joka vastaa lausetta osoite löytyy tämän kirjeen yläkulmasta.