Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Lisäarvo

Sana lisäarvo tarkoittaa osiensa merkitysten perusteella jonkin arvon lisäystä tai lisään­ty­nyt­tä arvoa. Tätä ilmeistä merkitystä NSK valaisee vain yhdellä esimerkillä: ”Teokselle antaa lisä­arvoa sen kuvitus”. NSK kuitenkin lisää: ”Vars. tal. Marxin mukaan se työ­läisen työllään luoma arvo, josta hän ei pääse nauttimaan palkkaa, vaan joka joutuu liike­voittoina yrittäjille.”

Kun 1960-luvulta alkaen suunniteltiin siirtymistä liike­vaihto­verosta uuteen jär­jes­tel­mään, käytettiin nimitystä lisä­arvon­vero, vaikka kyse on aivan eri asiasta kuin marxilaisesta lisä­arvon käsitteestä. PSK:aan tuli sanalle lisäarvo uuden­lainen kuvaus: ”tal. se arvon­lisäys, jonka tuote saa valmistus­vaiheessa ja jakelussa”, Kun arvon lisäyksen verottamiseen perustuva järjestelmä lopulta otettiin käyttöön vuonna 1994, nimeksi tuli arvonlisävero. Niinpä KSK:n kuvaus sanasta lisäarvo onkin palannut NSK:n linjoille. KSK:ssa kuitenkin marxilainen merkitys on ensimmäisenä, ja toinen merkitys on selitetty eksplisiittisesti: ”j[o]nkin lisänä oleva arvo, ylimääräinen hyvä, hyöty tms.”

Sanaa lisäarvo on ruvettu käyttämään, englannin ilmausta added value jäljitellen, liike-elämässä ja muuallakin tavalla, jonka voi tulkita vastaavan KSK:n toista merkitystä, mutta jolla on oma sävynsä ja varsin väljä sisältö. Esimerkiksi sanaa lisäarvovesi käytetään markkinoinnissa vedestä, johon lisätty esimerkiksi vitamiineja, mineraaleja tai makuja.