Kunnanvaltuustojen valitsemista on vanhastaan kutsuttu kunnallisvaaleiksi. Kielikellon 4/2004 artikkelissa Kunnallisvaalit ja kuntavaalit todetaan, että kuntavaalit-sana on yleistynyt: ”Käyttö yleistyi oikeastaan sen jälkeen, kun kunnallislaki muuttui kuntalaiksi 1995. Itse laissa kyllä puhutaan edelleen kunnallisvaaleista.”
KSK:aan otettiin kuntavaalit rinnakkaismuotona; päähakusanana pidettiin kunnallisvaalit. Käytännössä kuntavaalit muodostui yleisemmäksi. Vaalilain muutoksella (563/2015), joka tuli voimaan 1.6.2015, nimeksi tuli virallisesti kuntavaalit; lain perusteluissa (HE 290/2014) mainitaan tämä muutos, joka aiheutti monien pykälien muuttamisen, mutta ei perustella sitä. KSK:n vuoden 2016 versiossa kuntavaalit on päähakusanana, ja sanan kunnallisvaalit selityksenä on nyt: ”kuntavaalien aik. nimitys”.
Muutoksen taustalla oli ehkä se, että nimitys voitiin yksinkertaistaa, koska siirrytty yhteen kuntamuotoon. Aiemmin oli kolme kuntamuotoa: maalaiskunta, kauppala ja kaupunki. Silloin kunta-sanaa käytettiin toisaalta maalaiskunta-sanan lyhyempänä muotona, toisaalta eri kuntamuodot kattavana yleisnimityksenä. Joissakin yhteyksissä käytettiin kunnallis-alkuista sanaa yleisessä merkityksessä, esimerkikai kunnallisvaltuusto-sanaa yleisnimityksenä kunnanvaltuustoille (maalaiskuntien valtuustoille), kauppalanvaltuustoille ja kaupunginvaltuustoille. Kunnallis-alkuiset sanat alettiin kai kokea turhan pitkiksi, kun tällainen erottelun tarve oli poistunut eri kuntamuotojen lakkauttamisen yhteydessä. (Kaupunki-nimitys on edelleen olemassa, mutta se on vain nimi, jonka kunta voi halutessaan ottaa käyttöön.)
Muutosta kuvaa pitkähkösti Kielikellon 1/2021 kirjoitus Milloin kuntavaalit-sana otettiin käyttöön? Sen mukaan muutos on osa laajempaa kehitystä, jossa kunnallis-alku on vaihdettu kunta- tai kunnan-aluksi, kuten kunnallistalous → kuntatalous tai kunnan talous, kunnallishallitus → kunnanhallitus. Siinä mainittu kuntavero ei kuitenkaan ole virallinen sana, vaan laissa on kunnallisvero.